Kirurginen potilas

1. Kirurgisen hoitotyön terminologiasta:

Perioperatiivinen hoitotyö = käsittää pre-, intra- ja postoperatiivisen hoitotyön vaiheet

Preoperatiivinen hoitotyö =  tarkoitetaan välittömästi ennen operaatiota/leikkausta toteutettavaa hoitotyötä

Intraoperatiivinen hoitotyö = leikkaussalissa tapahtuvaa hoitotyötä

Postoperatiivinen hoitotyö =  välittömästi operaation jälkeen (yleensä heräämössä) toteutuvaa hoitotyötä

Lyhki = Lyhytjälkihoitoinen kirurgia tarkoittaa potilaan kotiuttamista noin yhdestä kolmeen päivää leikkauksen jälkeen.

Päiki = Päiväkirurgia on ennalta hyvin suunniteltua leikkaustoimintaa. Potilas tulee sairaalaan aamulla tai aamupäivällä ja kotiutuu seurannan ja kotihoito-ohjauksen jälkeen saman päivän aikana.

Eksogeeninen infektio = Ulkopuolelta syntynyt infektio, jolloin tartuttajana voi olla muut ihmiset tai ympäristö

Endogeeninen infektio = tarkoittaa sisäsyntyistä infektiota, joka on lähtöisin potilaan 
omasta mikrobifloorasta

Puhtausluokka = 
1. PUHDAS

Ei infektioita
Mahasuolikanavaa, virtsateitä tai hengitysteitä ei avata.

2. PUHDAS KONTAMINOITUNUT
Ei infektioita
Mahasuolikanava, virtsatiet tai hengitystiet avataan

3. KONTAMINOITUNUT
Rajoittunut infektio leikkausalueella

4. LIKAINEN

Levinnyt infektio

Laskimoanesteetti = suonensisäinen lääkeaine nukutukseen

Lihasrelaksantti = lihaksia lamaavia tai lihasjännitystä alentavia lääkeaineita

Verityhjiö = estetty verenkierto leikattavassa raajassa

Laparotomialeikkaus = vatsaontelon avoleikkaus

Tähystysleikkaus =  toimenpide, jossa tutkitaan elimistön sisäosia endoskoopilla eli tähystimellä


2. Eri anestesiamuodoista:
Anestesia: on lääketieteen termi, jolla tarkoitetaan kivun poistoa ihmisen tai eläimen toimenpiteen ajaksi.

Yleisanestesia: on tila, jossa potilas ei tunne kipua, reagoi siihen tai muista sitä jälkikäteen. kivun poisto, nukutus ja tarvittaessa lihasten rentoutus.

Selkäydinpuudutus = Spinaalipuudutus: tarkoituksena on puuduttaa leikattava alue.

Selkäydinpuudutus laitetaan alaselän alueelta lannenikamien välistä, kylkiasennossa. Puudutuksen vaikutus kestää 1-2 tuntia, jonka jälkeen liikuntakyky palautuu.

Epiduraalipuudutus: Epiduraalipuudutuksen laittaa anestesialääkäri, joka on sairaalassa ympäri vuorokauden. Epiduraalipuudutuksella voi olla synnytyksen edistymistä hidastava vaikutus, jos se laitetaan liian varhaisessa vaiheessa. Ennen puudutuksen antamista äidin käteen asetetaan nesteensiirtokanyyli, jonka kautta annettu neste estää verenpaineen laskua puudutuksen alkuvaiheessa. Lääkärin laittaessa puudutusta äiti makaa kyljellään. Silloin on tärkeää olla liikkumatta, jotta epiduraalitila ristiselästä löytyy.

Epiduraalitilaan laitetaan katetri, jonka kautta lääkeaine ruiskutetaan. Katetri on selässä synnytyksen ajan, ja sen avulla puudutus voidaan uusia tarvittaessa. Kerta-annoksen vaikutus kestää 1,5 - 3 tuntia. Äidillä säilyy yleensä tunto jaloissa lääkityksen aikana. 

Paikallispuudutus: Paikallispuudutuksessa puudutetaan leikattava alue paikallisesti. Toipuminen puudutuksesta on nopeaa. Soveltuu pieniin toimenpiteisiin jotka ovat kestoltaan lyhyitä.

Plexuspuudutus: puudutetaan toimenpidealueelle tulevat hermot niin, että kivun tuntuminen estyy.  Puudutettua raajaa ei pysty liikuttamaan ja käteen tulee kantoside (mitella) puudutuksen vaikutuksen ajaksi.  Tämä puudutus toimii myös hyvänä kivunhoitona toimenpiteen jälkeen sillä puudutuksen kesto on 8-12 tuntia.

3. Kirurgisen potilaan preoperatiivisesta ohjauksesta ja valmisteluista

- Selkokielinen ja riittävä potilasinformaatio, sekä ohjaus
- Mitä leikataan? Miksi? Miten? (esim. anestesiamuoto ja leikkausmuoto) ja milloin sekä kenen toimesta?
- Mitä mahdollisia komplikaatioita leikkaukseen ja anestesiaan liittyy?
- Miten leikkaukseen valmistaudutaan?
- Mitä operaation jälkeen tapahtuu, mitä tarkkaillaan ja miksi?
- Milloin pääsee kotiin?
- Miten pitkä sairasloma on?
- Miten toipumisaikana tulee toimia/elää? (esim. haavan ja kivunhoito, apuvälineet liikkumisessa)
- Tarvitaanko jälkitarkastusta?

4. Kirurgisen potilaan postoperatiivisesta tarkkailusta

- Verenkierron, nestetasapainon ja virtsanerityksen seuranta
- Hengityksen seuranta
- Tajunnan taso ja lihastoiminnan seuranta
- Leikkaushaavan ja vuodon seuranta
- Lämpötilan seuranta
- Pahoinvoinnin seuranta
- Kivun seuranta

5. Leikkauskomplikaatioista

Tavallisimpia leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita:

verenvuoto
nestetasapainohäiriö
sokki
haavainfektio
laskimotukos
keuhkoveritulppa
keuhkokuume
keuhkojen osan ilmattomuus eli atelektaasi
sydämen toiminnan ongelmat
suolen lamaantuminen
kiinnikkeiden aiheuttama suolentukkeuma
ompeleen pettäminen

Välittömiä hoitotoimenpiteiden komplikaatioita voidaan vähentää koulutuksella ja harjoituksella.
Viivästyneiden komplikaatioiden ehkäisy ja hoito valitaan komplikaation mukaan.

6. Kirurgisen potilaan kotiutuksesta ja ohjauksesta
Yksi tärkeimmistä kirurgisen potilaan tavoitteista on toipua operaatiosta ilman komplikaatioita.
Oikea vuoteesta nousu ja laskeutumistekniikka.
Mahdollisten apuvälineiden oikea hallinta ja käyttö.
Raajojen trombiprofylaktiset liikkeet: vuodelepo altistaa jalkojen verisuonitukoksille joita jumppa ehkäisee.
Oikea syvähengitys- ja yskimistekniikka.
Ohjeistus : Miten pitkä sairasloma on? Miten toipumisaikana tulee toimia/elää? (esim. haavan ja kivunhoito, apuvälineet liikkumisessa) Tarvitaanko jälkitarkastusta?