Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhasen vajaatoiminta/hypotyreoosi

Kilpirauhanen on noin 25 grammaa painava rauhanen joka sijaitsee kaulalla kurkunpään alapuolella. Se tuottaa kilpirauhashormonia, joka kiihdyttää elimistön toimintaa. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa kilpirauhanen ei tuota riittävästi kilpirauhashormonia. Kilpirauhashormonit vaikuttavat koko elimistön toimintaan.

Vajaatoiminnan syitä

• Kilpirauhasen krooninen autoimmuunitulehdus on yleisin vajaatoiminnan syy nykypäivänä. Muodostuu vasta-aineita omia kudoksia kohtaan.
 
• Liikatoiminnan hoidon jälkitila - leikkaus tai radiojodihoito
• Synnynnäisesti puuttuva kilpirauhanen tai riittämätön kilpirauhashormonituotanto
• Aivolisäkkeestä riittämätön TSH-tuotanto 
• Synnytyksen jälkeinen tulehdus tai subakuutti tulehdus (silloin usein ohimenevä vajaatoiminta)
• Tietyt lääkkeet, kuten amiodaroni (lääke sydämen rytmihäiriöihin), interferoni-alfa ja interleukin-2 (immunoterapialääkkeitä) sekä lithium (lääke maanis-depressiivisen taudin hoitoon)
• Jodin puute tai liiallinen jodin saanti. Suomessa jodinsaanti on yleensä riittävä, sillä jodia on lisätty ruokasuolaan vuodesta 1949 lähtien.
• Amyloidoosi, sarkoidoositaudit tai hematochromatoositaudit voivat joskus harvoin asettaa erittämiä aineitaan kilpirauhaseen

Oireet

Oireet kehittyvät usein hitaasti ja ihminen pystyy pitkään sopeutumaan vajaatoiminnasta aiheutuviin oireisiin niitä huomaamatta.

• Väsymys, lisääntynyt unen tarve
• Ajatuksen hitaus, masentuneisuus, aloitekyvyttömyys
• Palelu
• Kuiva iho, vähentynyt hikoilu
• Kuiva ohut tukka, hiustenlähtö
• Ummetus
• Painonnousu
• Turvotus, silmien ympärillä, jalat, kädet, rannekanavaoireyhtymä
• Kuorsaaminen, uniapnea
• Käheys, äänen madaltuminen naisilla
• Alentunut kuulo
• Hidastunut akillesjänneheijaste
• Nivel- ja lihaskipuja
• Lihasheikkous, sydämen vajaatoimintaa
• Hidas sydämen syke, matala verenpaine, mutta joskus diastolisen verenpaineen nousu
• Kuukautishäiriöt (runsaat kuukautiset, pitkät välit, kuukautisten poisjääminen)
• Lapsettomuus
• Lapsilla kasvun hidastuminen 

Kuinka kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan todeta?

Hormonitoimintaa voidaan mitata yksinkertaisella verinäytteellä.

Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) syntyy, kun kilpirauhanen ei enää pysty tuottamaan riittävästi kilpirauhashormoneja.

Kilpirauhashormoni (tyroksiini) ylläpitää kehon aineenvaihduntaa ja vaikuttaa kaikkiin kehon soluihin, joten mahdollisia oireita on paljon. Vaikeassa vajaatoiminnassa oireet ovat yleensä selkeitä, mutta koska ne tulevat usein hitaasti ja salakavalasti, potilas voi tottua niihin eikä liitä niitä sairauteen. Diagnoosin voi saada myöhässä nykyäänkin. Potilaalla voi olla oireita kun laboratoriokokeet ovat vain hiukan poikkeavia. Tässä tapauksessa voidaan tehdä puolen vuoden hoitokokeilu pienellä tyroksiiniannoksella, jotta nähdään paraneeko tilanne.

On muistettava, että on olemassa muitakin terveysongelmia kuin kilpirauhassairaudet, jotka voivat aiheuttaa samanlaisia oireita.

Vajaatoiminnan hoito

Hoitoperiaate on selvä: korvataan puuttuva kilpirauhashormoni. Kun on varmistettu, että kyseessä on hoitoa vaativa kilpirauhasen vajaatoiminta, aloitetaan lääkehoito antamalla tyroksiinia, samaa hormonia kuin elimistö itse tekee.

Hoito aloitetaan varovaisesti pienellä annoksella. Ylläpitoannos on aikuisella tavallisesti Thyroxin 100 mikrogrammaa 1 - 1,5 tablettia vuorokaudessa.

Liian korkea aloitusannos voi aiheuttaa sydänvaivoja, varsinkin iäkkäällä potilaalla sepelvaltimotauti voi antaa oireita. Aloitusannos on terveellä ihmisellä 25-50 mikrogrammaa tyroksiinia. Jos on sepelvaltimotauti tai ihminen on iäkäs, on hyvä aloittaa vielä pienemmällä annoksella (12,5 mikrogrammaa) ja lopullinen annos voidaan pitää hieman matalampana kuin muuten. Suomessa on kaksi tablettikokoa, Thyroxin 0,1 mg (= 100 mikrogrammaa) eli "aikuisten tyroksiini" ja Thyroxin 25 mikrogrammaa eli "lasten tyroksiini".

Annosta lisätään 4 - 6 viikon välein potilaan kliinisen tilan ja laboratorioarvojen mukaan.

Jos vajaatoiminta on alkanut nopeasti, esim. kilpirauhanen on poistettu leikkauksella tai radiojodihoidolla, tyroksiiniannosta voidaan lisätä nopeammin.

Piilevässä vajaatoiminnassa voidaan harkita aloitetaanko hoito vai ei. Jos potilaalla on oireita, voidaan kokeilla hoitoa. Jos TSH on yli 10, hoito aloitetaan, vaikka T4V on normaali. Jos TSH on 5-10 ja vasta-ainetaso on korkea, suositellaan myös hoidon aloittamista. Samoin jos kolesteroli on korkea.

Thyroxin lääkitys otetaan aamuisin tyhjään vatsaan vähintään 10 minuuttia ennen aamupalaa, ellei ole lääkärin kanssa toisin sovittu. Kun laboratoriokokeet tarkistetaan, otetaan sen päivän lääkeannos vasta verinäytteen ottamisen jälkeen.

Rauta, kalsium, kolesteroliin ja tietyt mahalaukun tulehdukseen käytettävät lääkkeet häiritsevät tyroksiinin imeytymistä. Tyroksiinin ja näiden lääkkeiden ottamisen välissä on oltava vähintään 4 tunnin tauko.

Estrogeeni, jota käytetään vaihdevuosioireisiin ja ehkäisypillereissä, sekä epilepsialääkkeet voivat nostaa tyroksiinin tarvetta. Jos on aloitettu näiden lääkkeiden käyttö, on syytä kontrolloida kilpirauhasen toimintaa parin kuukauden kuluttua.

Raskauden aikana kilpirauhashormonin tarve suurenee yleensä 25–50 mikrogrammaa. Tyroksiinin annos arvioidaan raskauden alettua ja myöhemmin 2 - 3 kertaa raskauden aikana. Riittävä tyroksiini on eritysen tärkeä raskauden aikana. Synnytyksen jälkeen vähennetään heti tyroksiiniannos samaan annokseen mikä oli käytössä ennen raskautta. TSH tarkastetaan vielä 2 kuukautta synnytyksen jälkeen. Raskausaikana usein annettava rautalääkitys vähentää tyroksiinin imeytymistä, joten mahdollinen rautalääkitys olisi hyvä ottaa iltaisin ja tyroksiini entiseen tapaan aamuisin.

Lähteet: www.kilpirauhasliitto.fi