maanantai 1. syyskuuta 2014

Astmalääkitys

Olet lähihoitajana kotihoidossa ja hoitamassa kuusivuotiasta Vilmaa, jolla on astma. Vilma on normaalisti päiväkodissa, mutta tällä hetkellä hän on nuhan ja hieman vaikeutuneen hengityksen vuoksi kotona. On aamu ja Vilma nukkuu. Vilman vanhemmat ovat lähteneet jo töihin. Sinun tehtävänäsi on antaa Vilmalle aamulääkkeet. Miten toimit? Vilman aamulääkeet: Salbuvent 0,4 mg/ml mikst. 2 mg , Pulmicort Turbuhalerilla 100 mikrogrammaa.

Pohtikaa:
-mihin Vilman lääkehoidolla pyritään?
-millaisia mahdollisia haittoja lääkkeillä on?
-miten annatte Vilmalle hänen lääkkeensä?
-mitä tarkkailette Vilman voinnissa lääkehoidon yhteydessä?
-miten toimitte jos Vilman lääkehoito ei auta eli Vilman hengitys ei helpotu?
-millaisia muita astmalääkkeitä on?
___________________________________________________________________________

Terveessä keuhkoputkessa on laaja ilma-aukko – mitä vanhempi lapsi sen kookkaampi keuhkoputki. Sen sisäpintaa peittää pehmeä limakalvo ja ulompana on vahva lihaskerros. Kun lapsi yskii, nämä lihakset supistuvat ja lima irtoaa keuhkoputkista. Lima muodostuu keuhkoputkien limakalvossa ja sen tehtävänä on helpottaa sisään hengitetyn pölyn poistumista keuhkoista, lima myös suojaa keuhkoputkia bakteerien ja virusten aiheuttamilta infektioilta.

Astmassa keuhkoputkien limakalvo on tulehtunut ja turvonnut. Tämä johtaa keuhkoputkien ahtautumiseen. Limaa muodostuu normaalia enemmän ja osa hengitysteistä saattaa tukkeuta.

Tulehtunut limakalvo on myös herkkä erilaisille ärsykkeille kuten huone-, eläin- ja siitepölyille, erilaisille kemikaalisille aineille, ruumiilliselle rasituksille tai kylmälle ilmalle. Ärsykkeet pahentavat tulehdusta ja voimistavat lihassupistusta, mikä ahtauttaa keuhkoputkia entisestään.

 Keuhkoputkien tulehtuminen ja ahtautuminen vaikeuttaa ilman virtausta hengitysteissä ja aiheuttaa astmalle tyypillisiä oireita: yskää, hengenahdistusta ja hengityksen vinkumista sekä limannousua.

Tarkkaillaan miten lääkkeet vaikuttavat Vilmaan. esim. kauanko vaikutus kestää, tai onko lääkkeellä vaikutusta?


Astman hoito


Astman hoidon tavoitteena on normaalisti kasvava lapsi. Lisäksi pyritään oireettomuuteen sekä yöllä että päivällä. Astman hoitoon kuuluu lääkehoidon lisäksi ehkäisevä hoito ja muut tukihoidot.


Keuhkoputkia laajentavat eli kohtauslääkkeet
Sympatomimeetit ( Bricanyl, Salbuvent, Ventoline, Berotec, Buventol) ovat keuhkoputkien lihaksia rentouttavia lääkkeitä. Ne lievittävät astma- ja ahdistusoireita nopeasti laajentamalla keuhkoputkia, mikä helpottaa ilmanvirtausta keuhkoihin ja keuhkoista ulos. Näiden lääkkeiden vaikutus on nopea, mutta melko lyhyt. Sivuvaikutuksena voi olla ohimenevää sydämen tykytystä tai lihasvapinaa.
Anna kohtauslääkettä herkästi. Älä päästä kohtausta pahaksi, vaan anna lapselle lääkettä heti kohtauksen ensioireiden ilmetessä. Ensioireita ovat lapsen levottomuus, väsymys ja yskiminen.

PULMICORT
Astmaan liittyy hengitysteiden tulehdusreaktio, jota Pulmicort vähentää ja estää. Pulmicort-sumutinsuspensio annetaan ainoastaan lääkesumuttimella, jolla aktiivinen lääkeaine saadaan kulkeutumaan hengityksen mukana keuhkoihin.



Pulmicortia käytetään astman hoitoon. Sitä tulee käyttää säännöllisesti lääkärin antaman ohjeen mukaan. Se ei välittömästi lievitä jo alkanutta akuuttia astmakohtausta.

Jos tämä lääkehoito ei auta kokeillaan muita astmalääkkeitä.

Muita astmalääkkeitä:

Teofylliini (Theo-Dur, Retafyllin) rentouttaa lihassupistuksen. Sen vaikutus tulee vasta muutaman tunnin kuluttua, sen sijaan lääkkeen vaikutuksen kesti on 12 tuntia. Lääke voidaan ottaa tabletteina tai annosrakeina ja sitä voidaan käyttää yhdessä sympatomimeettien kanssa. Lääke aiheuttaa joillakin lapsilla vatsakipua ja levottomuutta.

Astman peruslääkkeet eli ennaltaehkäisevät lääkkeet

Suojalääkkeet vähentävät keuhkoputkien tulehdusreaktioita, limakalvoturvotusta ja limanmuodostusta.

Kromoglikaatti (Lomudal) estää allergisen tulehduksen syntyä limakalvolla mutta ei auta astmakohtauksessa. Lääke hengitetään sisään ( inhaloidaan) keuhkoputkiin jauheena, suihkuna tai lääkesumuna. Kromoglikaatti estää parhaiten  siitepölyastman sekä rasitus- ja pakkasastman . 

Nedocromil (Tilade) estää allergisen tulehduksen syntyä limakalvoilla. Kromoglikaatin tavoin sekään ei auta astmakohtauksessa. Lääke inhaloidaan keuhkoputkiin suihkeena. Se on tehokas rasitus- ja pakkasastmassa. Inhaloitaessa lääke voi ärsyttää kurkkua.

Inhaloitava kortisoni ( Pulmicort, Becotide, Beclomet, Cortivent) hoitaa ja estää tulehduksen limakalvoilla. Se on tehokkain ennaltaehkäisevä lääke. Inhaloitava kortisoni ei anna nopeaa apua astmakohtauksessa., Lääke inhaloidaan keuhkoihin jauheena, suihkeena tai lääkesumuna. 

Kortisonitabletteja tarvitaan lasten astman hoidossa vaikeissa tapauksissa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.