Oma asiakas, Ravitsemuksen tehtävä

Ruokatalous järjestetty itse. Tekevät itse ruokansa, nainen leipookin itse välillä leipää ja leivonnaisia. Mies käy useimmin kaupassa, mutta silloin tällöin myös nainen. Selviävät ruokahuollosta itsenäisesti.

Ruoka maistuu normaaliin tapaan, ruokahalu on tallella. Naisella issiaksen lääkitys heikensi ruokahalua, mutta lääkkeen lopetettua ruokahalu palasi normaaliksi. Maku ja hajuaisti tallella molemmilla. Molemmilla tekohampaat, ei purentaongelmia. Ei sairauksia eikä lääkityksiä jotka huonontaisivat ruokahalua. Itse hoitavat kaiken ruokaan ja ruoan laittoon kuuluvan. Syövät itse ja sosiaalinen kanssakäyminen on mahdollista ruokailun yhteydessä.

Mielestänsä syövät riittävästi ja monipuolisesti. Aamupuuron lisäksi yksi lämmin ateria. Ruokavalioon kuuluu maitotuotteet, hedelmät/kasvikset, liha/kana/kala/kananmuna, viljatuotteet, pehmeitä rasvoja, vähäsuolaisia ruokia. Juovat tarpeeksi nestettä, aamupalan yhteydessä, ruokailun yhteydessä ja kahvin jälkeen, lääkkeiden otossa ja iltapalalla.

Järjestävät itse vaatehuollon ja asumisympäristön puhtaanapidon. Molemmat siivoavat yhdessä, kerran viikossa. Eivät tarvitse apua. Kerran ovat käyttäneet suursiivoon siivouspalvelua, eivät silti koe sitä tarpeelliseksi jatkuvasti.

Selviävät yhdessä päivittäisistä siivoustehtävistä.

Ylläpitosiivous kerran viikossa, imurointia ja tasojen pyyhintää mm.
Kausiluonteiset siivoustehtävät ovat esim. mattojen tamppaus, pölyjen pyyhintä, lattioiden pesu. Tämän kerran tehnyt siivouspalvelu, muuten tekevät itse.

Ravitsemustila ei ole heikentynyt. Ruokavalio ei ollut monipuolinen päivittäin, mutta useimmiten. Juovat tarpeeksi nestettä. Syövät tarpeeksi kuitupitoisia elintarvikkeita, suosivat itse tehtyä. Yhden lämpimän aterian lisäksi toinen, ja enemmän vihanneksia/kasviksia mm.

Oma asiakas, Sosiaalinen verkosto

Mitä verkostokartta kertoo asiakkaasi sosiaalisesta toimintakyvystä ja sosiaalisesta verkostosta?
- Todella paljon sukulaisia ja lapsia, lapsenlapsia sekä lapsenlapsenlapsia, mutta asuvat kaukana joten eivät ole usein tekemisissä kuin poikansa perheen kanssa joka asuu virroilla. Mutta Virroilla on ''hyvänpäiväntuttuja'' todella paljon, sekä naapurit ovat läheisiä ja muitakin kavereita Virroilla.

Miten verkosto toimii?
- Ovat paljon yhteyksissä puhelimitse ja lähettäen kirjeitä. Osa suvusta asuu myös ulkomailla.

Mikä on verkoston osien suhde toisiinsa?
- Eivät juuri liity toisiinsa.

Millainen merkitys verkoston eri osilla on asiakkaalle?
- Sukulaiset ja perhe ovat hyvin tärkeitä vaikka kauempana asuvatkin. Näkevät aina kun on mahdollista. Joulun viettävät yhdessä.

Mikä on lähihoitajan rooli verkostossa?
- Sitä ei ole. Eivät tarvitse ulkopuolista apua.

Mitä palveluita asiakkaasi käyttää?
- Yhden kerran käyttäneet siivouspalvelua. Ja naisella on issiaksen jälkeisiä fysikaalihoitajan käyntejä. Hieroja.

Selvitä myös mitä etuisuuksia hän saa? - Eläke

Oma asiakas, Lääkehoito

Lääkkeet jakavat itse dosetteihin. Se hoituu hyvin. Lääkkeet jaetaan aina sunnuntai iltaisin. Säilytetään kaapissa johon ei lapset yllä. Hävitettävät lääkkeet viedään apteekkiin.

Naisen lääkkeet (Kauppanimi ja vaikuttava aine), vahvuus, annostus, käyttöaiheet.

- Emconcor chf 2,5mg 1x1 (Vaikuttava aine - Bisoprololi) Sydämen keskivaikean ja vaikean vajaatoiminnan hoitoon.
- Cartexan 400mg 1x1 (Vaikuttava aine - Kondroitiini) Nivelrikon oireiden hoito.
- Thyroxin 0,1mg 1x1 (Vaikuttava aine - Levotyroksiini) Kilpirauhasen vajaatoiminta.
- Calcichew D3 forte 500mg/10mikrog. 1x2 (Kalsiumia ja D3-vitamiinia) Osteoporoosi.
- Ormox 20mg 1x2 (Vaikuttava aine - Isosorbidimononitraatti) Sydänlääke.
- Panadol forte 1g 1x3 (Vaikuttava aine- Parasetamoli) Kivunhoito.

Lääkkeissa ei ole ollut haittavaikutuksia tai muita ongelmia paitsi Issiakseen määrätystä Oxynotin 10mg ja Oxynorm 5mg tuli ruokahalun puutosta ja pahoinvointia. (Lääke lopetettu jo)
Lääkkeet vaikuttaneet niin kuin pitää.

Oma asiakas, Voimavarat

Voimavaratehtävä


1. Riskit kuluttavat voimavaroja
Terveysriskit:
Naisella ajoittain kipuja selässä ja olkavarressa, mutta eivät juuri haittaa normaalielämää. Mies auttaa naista kaikessa missä kykenee, hänellä itsellään toisen käden puutumista. Molemmat positiivisia.

Avustamiseen liittyvä riski: Mies on naisen omaishoitaja, mutta nainen tarvitsee niin vähän omaishoitoa että riskejä ei juuri ole. Auttamista esim rasvauksessa tai sukkien laitossa.

Kotitapaturmien riski: koti oli turvallinen ja apuvälineitä oli sen verran kun tarvitsivat.

Liikuntakyvyn riski: tällä hetkellä omaishoito sujui hyvin, tulevaisuudesta ei tiedä.

Hyvinvoinnin riski: Hyvinvoivat molemmat ja toivovat että saavat asua loppuun asti yhdessä kotona. Arvelivat että eivät pärjäisi ilman toisiansa.

 Sosiaalinen riski: Paljon sukulaisia ja perhettä, sekä kavereita ja naapureita. Käyvät silloin tällöin erilaisissa tapahtumissa.

2. Ikääntymiseen liittyvät voimavarat
Olivat hyvin positiivisia elämän suhteen. Ja pitävät itseään hyvinkin virkeinä ikäänsä nähden. Taloudellinen tilanne hyvä. Kokevat elämänsä olleen hyvää ja on sitä edelleen. Pitävät kotona asumista tärkeänä ja tarvitsevat toisiansa. Perhe ja suku tärkeä.


Kotikäyntilomake:
1. Onko teillä tukiverkkoa esim. lapsia/lapsenlapsia, muita sukulaisia? - on lapsia ja lapsenlapsia, sukulaisia, naapureita, kavereita.
2. Missä ammatissa olette olleet? - mies kuorma-autoilija ja nainen kotiäitinä, sekä kodinhoito/siivous töissä.
3. Mitä sairauksia teillä on? Terveydentila? - sepelvaltimotauti, verenpainetauti, kilpirauhasenvajaatoiminta
4. Kuinka sitova on omaishoitotilanteenne? - Ei omaishoitoa, pärjäävät kaksin.
5. Auttavatko lapsenne asioissanne? - Kyllä tarvittaessa.
6. Mitä apuvälineita on käytössänne? Tuleeko niitä käytettyä? - tarttumapihdit, rollaattori,rappukoroke, sukanvetolaite, nappien laitto laite.
7. Tarvitsetteko uusia apuvälineitä tai mahdollisesti palauttaa käyttämättömiä? - Ei tarvitse ja muut apuvälineet ovat itsehankittuja.
8. Onko turvapuhelin käytössä? - ei tarvetta.
9. Millaiseksi arvioisitte muistinne tällä hetkellä? - hyvä, normaaleja unohduksia.
10. Lääkitys? Jaatteko itse vai joku muu? - Itse jakavat lääkkeensä.
11. Saatteko KELA:n korvauksen käyttämistänne lääkkeistä? - osittain.
12. Saatteko KELA:n eläkkeensaajan hoitotukea? Määrä? - Ei. Fysikaalihoitajan käynnit ainoastaan.
13. Saatteko omaishoidon tukea? - ei tarvetta.
14. Käykö luonanne kotipalvelu? Mitä tekemässä? - ei.
15. Onko kuljetuspalvelu käytössä? - ei. omalla autolla kulkee, tai läheiset kuskaavat.
16. Muu apu? Keneltä? - Ei ole.
17. Tarvitsetteko lisää apua? - Ei.
18. Kuinka usein käytte kodin ulkopuolella? - Mies päivittäin ja nainen muutaman kerran viikossa.
19. Harrastuksenne? - Miehellä lenkkeily, ja naisella käsityöt.
20. Millä liikutte? - Nainen rollaattorilla. Mies jalkaisin.
21. Kuinka paljon harrastatte liikuntaa? Mitä? - Mies lenkkeilyä yleensä päivittäin.
22. Haluaisitteko liikkua enemmän? - tietysti.
23. Haluaisitteko neuvoja/ohjausta liikkumiseenne? - Ei osaa sanoa.

TARKASTUSLISTA KODIN TURVALLISUUDESTA
EI vastauksia tuli vain kohtiin: Onko hätänumero esillä? Onko asunnon kynnykset poistettu? Onko matoissa liukuesteet?

Haasteita omaishoitajuudessa teht.
1. Niin pitkään kuin miehen oma terveys sallii, hän toimii omaishoitajana. Nainen ei vielä tarvitse suurempia apuja, enimmäkseen ihon rasvaus, sukkien laitto ja korkealta otettavat tavarat. Sitten kun vointi huononee aletaan miettimään esim. kotihoidon tukea.

2. Ei ole kotona jaksamiseen vaikuttavia asioita. Tällä hetkellä molemmat jaksavat hyvin ja ovat tyytyväisiä.

3. Ei haasteita.

Infektiotaudit

Syyhy

Mikä on syyhy?

Syyhy eli scabies on kutiseva ihottuma, minkä aiheuttaa syyhypunkki (Sarcoptes scapiei). Syyhypunkki on niin pieni (0,2–0,4 mm läpimitaltaan), että sitä on vaikea silmällä erottaa. Syyhypunkkeja tavataan ihmisen lisäksi myös eläimillä, kuten ketuilla, kissoilla ja koirilla. Ristitartunnat ihmisen ja eläinten välillä ovat mahdollisia.

Miten syyhy tarttuu?

Syyhy tarttuu kosketustartuntana ihoalueelta. Se voi tarttua myös vaatteiden tai vuodevaatteiden pinnoilta, joihin syyhypunkkeja on joutunut. Tartuntaan tarvitaan ihoaltistus kuten halaaminen, kiinni pitäminen tai seksuaalikontakti, yleensä kättelystä syyhy ei tartu. Naarassyyhypunkki kaivautuu ihon sisään, johon se munii muodostaen käytäviä esim. sormien väleihin, ranteisiin, kyynärvarren sisäpinnalle, kainaloihin ja genitaalialueelle.

Mitkä ovat syyhyn oireet?

Syyhyn oireena on kutiseva ihottuma, mikä kutisee etenkin öisin. Raapimisalueet voivat tulehtua. Ihottuma alkaa noin 1 kuukauden kuluttua tartunnasta. Syyhypunkin tekemien käytävien päässä näkyy vesikellomainen rakkula, missä naarassyyhypunkki asustaa.

Miten tartunta todetaan?

Syyhyn epäily syntyy yleensä kutinan perusteella. Iholla on usein näppylöitä, vesirakkuloita ja raapimajälkiä. Ihottuma ei aikuisilla leviä kasvoihin. Iholta etsitään naaraspunkin käytäviä, jotka ovat yleensä rannepoimuissa ja sormien hangoissa, lapsilla myös kämmenissä ja jalkapohjissa. Jos käytössä on mikroskooppi, tummana pisteenä näkyvän punkin voi poimia käytävästään neulalla tunnistettavaksi.

Miten tartunta hoidetaan?

Syyhy hoidetaan apteekista reseptittä saatavalla permetriinivoiteella. Koko perhekunta tulee hoitaa samanaikaisesti, oireiset hoidetaan kahdesti viikon välein ja oireettomat kerran. Voidekäsittelyn yhteydessä pestään vaatteet ja vuodevaatteet kuumalla vedellä (vähintään 60 astetta 20 minuutin ajan) tai pakastetaan pestyinä vuorokaudeksi. Helposti pestävät vaatteet pestään normaalin pesuohjelman mukaan. Kutina voi onnistuneen hoidon jälkeen jatkua vielä muutaman viikon.

Miten syyhyn tarttuminen ehkäistään?

Laitosepidemioissa on tärkeää katkaista tartuntatie käyttäen kosketuseristystä. Lisätietoa on luettavissa artikkelista "Syyhyepidemia vanhusten hoitolaitoksessa".

Syyhyä esiintyy Suomessa laitosolosuhteissa pitkäaikaispotilaiden osastoilla, vanhainkodeissa, päiväkodeissa ja kouluissa. Asunnottomat ja alkoholistit ovat puutteellisen hygienian vuoksi riskiryhmässä. 

______________________________________________________________________________

Vesikauhu (Rabies)

Mikä on rabies?

Rabies on aivotulehdus, jonka aiheuttaja on hermohakuinen lyssavirus. Useat nisäkkäät voivat saada rabiestartunnan ja välittää tartuntaa toisiin eläimiin ja ihmisiin. Ihmisen taudista käytetään nimitystä vesikauhu ja eläimen taudista raivotauti.

Miten rabies tarttuu?

Ihmisen rabiestartunta on yleisimmin seuraus sairastuneen eläimen puremasta tai haavaan tai limakalvolle joutuneesta eläimen syljestä. Itämisaika tartunnasta ensioireisiin on yleensä 20 - 90 päivää, mutta se voi vaihdella 10 päivästä jopa vuosiin.

Mitkä ovat rabiesinfektion (vesikauhun) oireet?

Alkuvaiheen oireina ovat levottomuus, päänsärky, kuume, pahoinvointi ja tuntomuutokset pureman alueella. Taudin edetessä potilas on kiihtynyt, harhainen ja kouristelee. Nielun alueen lihaskrampit johtavat nielemisvaikeuksiin. Harvinaisemman rabiesmuodon oireina ovat tuntopuutokset, heikkous, kipu ja halvaantuminen. Tauti johtaa kuolemaan muutaman päivän kuluessa oireiden alkamisesta.

Miten rabies hoidetaan? Oireiseen tautiin ei ole hoitoa.

Miten rabieksen tarttuminen ehkäistään?

Taudin esiintymisalueella rabiestartuntoja ehkäistään rokottamalla.
Puremahaavan nopea puhdistaminen runsaalla vedellä ja saippualla, desinfiointi sekä vuorokauden kuluessa altistuksen jälkeen aloitettu immunoglobuliini (Ig)- ja rokotushoito estävät taudin kehittymisen.

Keliakia

Keliakia on sairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä valkuaisaine, gluteeni, aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja suolinukan vaurion. Tällöin ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy. Keliakian tarkkaa syntymekanismia ei vielä tunneta, mutta sen puhkeamiseen tarvitaan tietty perinnöllinen alttius ja gluteeni. Lisäksi taudin puhkeamiseen vaikuttaa mahdollisesti vielä jokin muu tekijä, jota ei vielä tunneta. 

Ihokeliakia (dermatitis herpetiformis) on keliakian iholla esiintyvä ilmentymä. Ihokeliakiassa iholle nousee pienirakkulainen, voimakkaasti kutiseva ihottuma. Tämän ihottuman mielipaikkoja ovat polvet, kyynärpäät, pakarat, hiuspohja ja hartiat. Ihottuma koostuu punoittavista läiskistä ja näpyistä sekä pienistä rakkuloista. Raavittaessa rakkulat rikkoutuvat helposti, jonka jälkeen ne paranevat rupeutumalla.

Keliakia voi alkaa missä iässä tahansa, lapsena, työikäisenä tai vasta myöhemmällä iällä. Nykyisin suurin osa keliaakikoista diagnosoidaan aikuisiässä.

 Ihokeliakia kyynerpäissä

Oireet:
Keliakiaan liittyvät oireet ovat monenlaisia ja hyvin yksilöllisiä. Tyypillisiä oireita ovat erilaiset suolistovaivat, kuten vatsakipu, ripuli ja löysät ulosteet, vatsan turvotus, suoliston kouristukset ja ilmavaivat. Oireita voivat olla myös pahoinvointi, ruokahaluttomuus ja oksentelu sekä anemia ja väsymys.

Keliakia voi ilmetä myös iholla kutiavana, pienirakkulaisena ihottumana, jolloin on kyse ihokeliakiasta (dermatitis herpetiformis), jonka mielipaikkoja ovat kyynärpäät, polvet, hiuspohja ja pakarat. Lapsella kasvun hidastuminen voi olla oire keliakiasta.

Keliakia voi olla myös olla vähäoireinen, oireeton tai ilmetä muilla kuin tyypillisillä, suolistoperäisillä oireilla. Tällöin oireiden yhdistäminen ruokavalioon ja keliakiaan voi olla ongelmallista. 

Yhä useammin keliakia löydetään aikuisiässä nk. epätyypillisten oireiden, suoliston ulkopuolisten oireiden tai liitännäissairauksien tutkimusten yhteydessä. 

Tällaisia oireita voivat olla mm. anemia, vitamiinipuutokset, muutokset suun limakalvolla (aftat), pysyvien hampaiden kiillevauriot, osteoporoosi sekä erilaiset keskushermosto- ja niveloireet. Lisäksi gynekologiset ongelmat, esim. lapsettomuus ja toistuvat keskenmenot tai psyykkiset oireet voivat liittyä keliakiaan.

Hoito:

Keliakian ja ihokeliakian ainoa hoito on elinikäinen ruokavalio. Keliakiaruokavalio sisältää gluteenittomia elintarvikkeita, erittäin vähägluteenisia elintarvikkeita sekä gluteenitonta kauraa eli kauraa, joka ei ole tuotantoprosessin missään vaiheessa kontaminoitunut gluteenipitoisilla viljoilla. Tästä kaurasta käytettiin aiemmin nimitystä puhdaskaura.

Ruokavalio-ohjauksen tavoitteena on ensisijaisesti korjata ohutsuolen limakalvovaurio ja estää välittömien, elämää haittaavien oireiden ilmaantuminen (vatsaoireet, ihottuma, huono ravitsemustila, painon lasku, alhainen hemoglobiini-arvo). 

Elinikäinen, ehdoton keliakiaruokavalio ehkäisee hoitamattoman keliakian aiheuttamia lisäsairauksia (mm. osteoporoosi, hedelmättömyys, pahanlaatuiset kasvaimet). 



 Terve ohutsuolen nukka.

Gluteenin vaurioittama ohutsuolen nukka.

Alttius keliakiaan on perinnöllinen.

Keliakia ja ihokeliakia ovat perinnöllisiä sairauksia. Jos keliakiaa esiintyy lähisuvussa, vanhemmilla, sisaruksilla tai lapsilla, sairastumisriski keliakiaan on 10 - 15 %.

TOP-jakso

1. VIIKKO:perehtyminen

Kerro kuinka top-jaksosi on alkanut? oletko käyttänyt /täyttänyt koululta saamaasi perehdyttämislomaketta?Kuinka olet perehtynyt/kuinka sinua on perehdytetty?

2.-3. VIIKKOT:kivunhoito

Opiskele kivunhoitoon liittyvät sivut Sairaanhoito ja huolenpito-kirjastasi ja myös kivun lääkehoito sivuilta. Tutustu kipu-yhdistyksen sivuilta ja terveyskirjastostalöytyviin materiaaleihin ja oikealta reunalta ensi sunnuntaina tai tiistaina esitettävään Aamu sydämellä -ohjelmaan kivusta ja sen kokemisesta. Mitä opit kivusta ja sen hoidosta?kerro? 

Tämän lisäksi kuvaile yhtä (haasteellista/onnistunutta) kivunhoitotilannetta (muista ettei asiakasta voi tunnistaa kuvauksestasi!salassapito!) top paikassasi. Mikä hoidossa on ollut haasteellista ja kuinka asia on ratkaistu?

Mielenkiintoista tehtävää!

t.Helena

1. TOP jakso alkoi hyvin ja samalla lailla meni loppuun asti. Huippuohjaaja joka osasi ohjeistaa oikealla tavalla. Osasi kertoa positiivia sekä negatiivisia asioita työskentelystäni. Järjesti minut mukaan kaikkiin erikoisiin toimenpiteisiin ym. Myös muut työntekijät ohjeistivat ja opastivat. Työpaikalla oli oma perehdyttämislomake ja täytimme sen. Se oli lähes samanlainen kuin koululta saatu. Olen tyytyväinen perehdytykseeni.

2. Kivunhoidosta opin hyvin vähän uutta. Sillä työssäoppimispaikallani sairaanhoitajat pääasiassa hoitivat lääkkeisiin liittyvät asiat. Mutta kivunhoitoa esim. kylmäpussia käyttäen, sekä erilaisia lääkerasvoja/voiteita. Kivuntunnistamista tuli harjoiteltua, ilmeet/eleet/potilaan kertoma jne. Haasteellisin kivunhoitotilanne oli kun peg-letkun kautta laitettiin särkylääke (tabletti murskattuna) menemään, ei ollut haastavaa mutta ei jaksolla paljoa kivunhoitoa ollut lähihoitajilla. 

Syövän lääkehoito

SYTOSTAATIT ELI SOLUNSALPAAJAT suun kautta tai parenteraalisesti

HOLOXAN

Vaikuttava aine

Ifosfamidi, joka kuuluu ns. solunsalpaajalääkkeisiin.

Käyttötarkoitus

Lääkettä käytetään mm. keuhkosyövän ja kivessyövän sekä eräiden muiden pahanlaatuisten syöpäsairauksien hoitoon.

Annostus

Lääkäri määrää annostuksen.

Lääkkeen ottaminen

Sairaalan henkilökunta antaa lääkkeen laskimoon, yleensä nesteensiirtolaitteen välityksellä.

Vaikutustapa

Ifosfamidi pyrkii hidastamaan syöpäsolujen lisääntymistä ja sairauden etenemistä.

Haittavaikutukset

Lääke voi aiheuttaa pahoinvointia ja oksentelua, joita voidaan vähentää pahoinvointilääkkeillä. Se myös heikentää luuytimen toimintaa, jolloin verisolujen tuotanto vähenee. Myös hoidon päättymisen jälkeen korjautuvaa hiusten lähtöä voi ilmaantua.

LEUKERAN

Vaikuttava aine

 klorambusiili

Käyttötarkoitus

Lääkettä käytetään pääasiassa imukudoksessa sekä eräissä muissakin elimistön osissa sijaitsevien pahanlaatuisten kasvainten ja muiden vastaavien sairauksien hoitoon.

Annostus

Lääkärin ohjeen mukaan.

Lääkkeen ottaminen

Tabletit niellään kokonaisina runsaan nesteen kera. Niitä ei saa puolittaa eikä murskata.

Vaikutustapa

Lääke hidastaa vaikean syöpäsairauden etenemistä.

Haittavaikutukset

Etenkin suuret annokset voivat haitata luuytimen toimintaa, jolloin verisolujen muodostuminen vähenee. Tämän haittavaikutuksen ilmaantumista tarkkaillaan hoidon aikana ottamalla verikokeita. Mustelmien ilmaantuminen ilman selvää syytä voi paljastaa tällaisen haitan olevan kehittymässä. Lääke voi aiheuttaa myös mm. pahoinvointia, oksentelua, ripulia ja suun haavaumia.

HORMONILÄÄKKEET esim. sukupuolihormonit, antihormonit, GnRh-johdokset

FARLUTAL

Vaikuttava aine

Medroksiprogesteroni, joka kuuluu progestiineihin eli keltarauhashormoneihin.

Käyttötarkoitus

Lääkettä käytetään kohdun runko-osan, rintarauhasen ja munasarjojen syövän hoitoon, usein yhdessä muiden lääkkeiden tai hoitomuotojen kanssa. Lisäksi se soveltuu miesten eturauhassyövän hoitoon sekä pienehköinä annoksina naisille endometrioosin oireiden lievittämiseen. Endometrioosissa kohdun limakalvoa kasvaa kohdun ulkopuolella, mikä aiheuttaa mm. kipuja.

Annostus

Lääkärin ohjeen mukaan. Annostus vaihtelee riippuen sairauden laadusta ja luonteesta sekä potilaan yksilöllisistä ominaisuuksista.

Lääkkeen ottaminen

Tabletit niellään runsaan nesteen kera.

Vaikutustapa

Lääke vaikuttaa keltarauhashormonin tavoin kohtuun ja rintarauhaseen. Se vastustaa toisen sukupuolihormonin, estrogeenin, vaikutuksia. Lääke osallistuu niiden hormonaalisten toimintojen säätelyyn, jotka vaikuttavat tiettyjen syöpälaatujen kehittymiseen ja kasvunopeuteen.

Haittavaikutukset

Miedot lääkevahvuudet aiheuttavat haittavaikutuksina lähinnä pahoinvointia ja ruoansulatushäiriöitä. Suuret annokset voivat aiheuttaa mm. erilaisia iho-oireita, kuukautishäiriöitä, rintojen arkuutta, turvotuksia, huonovointisuutta ja näköhäiriöitä. Lääke lisää jossakin määrin verisuonitukosten vaaraa.

IMMUNOTERAPIA esim. interferonit, 

monoklonaaliset vasta-aineet

PEGINTRON

Vaikuttava aine

Peginterferoni alfa-2b.

Käyttötarkoitus

Lääkettä käytetään kroonisen C-hepatiitin eli maksatulehduksen hoitoon, usein yhdessä ribaviriini -viruslääkkeen kanssa.

Annostus

Lääkäri määrää annostuksen. Yleensä lääkettä otetaan kerran viikossa ja hoito kestää vähintään puoli vuotta.

Lääkkeen ottaminen

Lääke ruiskutetaan ihon alle. Ruiske annetaan heti kun lääke on sekoitettu käyttövalmiiksi.

Vaikutustapa

Lääke estää C-hepatiittia aiheuttavan viruksen lisääntymistä.

Haittavaikutukset

Lääke voi ärsyttää paikallisesti pistoskohdan ihoa. Se voi aiheuttaa myös mm. päänsärkyä, lihaskipuja, mielialan muutoksia, erilaisia vatsaoireita, hiusten lähtöä, heikotusta, flunssan kaltaisia oireita ja monenlaisia muitakin haittavaikutuksia. Hoidon aikana ilmaantuvista oireista on ilmoitettava lääkärille, jos niiden epäillään aiheutuvan lääkkeestä.

AVASTIN

Vaikuttava aine: Bevasitsumabi

Käyttötarkoitus: Bevasitsumabi on ensimmäinen levinneen suolistosyövän hoitoon hyväksytty biologinen verisuonten kasvua estävä lääke. Bevasitsumabia käytetään levinneen paksu- ja peräsuolisyövän hoitoon yhdessä fluoropyrimidiinipohjaisten solunsalpaajien kanssa. Sitä käytetään myös muiden levinneiden syöpien, kuten rintasyövän, ei-pienisoluisen keuhkosyövän, munasarjasyövän ja munuaissyövän hoitoon joko tiettyihin solunsalpaajiin tai interferoniin yhdistettynä.

Annostus: Bevasitsumabi annostellaan suonensisäisesti sairaalassa solunsalpaajahoitojen yhteydessä kahden tai kolmen viikon välein.

Vaikutustapa: Syöpäkasvain ei kasva ilman omaa verisuonitusta juuri nuppineulan päätä suuremmaksi. Verisuonet tuovat kasvaimelle happea ja ravinteita kasvua varten. Tämän vuoksi syöpäsolut erittävät usein verisuonten kasvutekijää (VEGF), joka houkuttelee paikalle uusia verisuonia.

Bevasitsumabi on biologinen vasta-ainelääke, joka tunnistaa syöpäsolun erittämän verisuonten kasvutekijän ja sitoutuu siihen. Bevasitsumabin sitoutuminen VEGF-kasvutekijään estää verisuonten kasvun syöpäkasvaimeen, jolloin kasvaimen kasvu pysähtyy tai hidastuu.

Haittavaikutukset: Bevasitsumabi-hoitoon liittyviä mahdollisia haittavaikutuksia ovat verenpaineen nousu, nenäverenvuodot ja virtsan proteiinipitoisuuden lisääntyminen. Hoidolla voi myös olla vaikutusta haavojen paranemiseen.

Astmalääkitys

Olet lähihoitajana kotihoidossa ja hoitamassa kuusivuotiasta Vilmaa, jolla on astma. Vilma on normaalisti päiväkodissa, mutta tällä hetkellä hän on nuhan ja hieman vaikeutuneen hengityksen vuoksi kotona. On aamu ja Vilma nukkuu. Vilman vanhemmat ovat lähteneet jo töihin. Sinun tehtävänäsi on antaa Vilmalle aamulääkkeet. Miten toimit? Vilman aamulääkeet: Salbuvent 0,4 mg/ml mikst. 2 mg , Pulmicort Turbuhalerilla 100 mikrogrammaa.

Pohtikaa:

-mihin Vilman lääkehoidolla pyritään?

-millaisia mahdollisia haittoja lääkkeillä on?

-miten annatte Vilmalle hänen lääkkeensä?

-mitä tarkkailette Vilman voinnissa lääkehoidon yhteydessä?

-miten toimitte jos Vilman lääkehoito ei auta eli Vilman hengitys ei helpotu?

-millaisia muita astmalääkkeitä on?

___________________________________________________________________________

Terveessä keuhkoputkessa on laaja ilma-aukko – mitä vanhempi lapsi sen kookkaampi keuhkoputki. Sen sisäpintaa peittää pehmeä limakalvo ja ulompana on vahva lihaskerros. Kun lapsi yskii, nämä lihakset supistuvat ja lima irtoaa keuhkoputkista. Lima muodostuu keuhkoputkien limakalvossa ja sen tehtävänä on helpottaa sisään hengitetyn pölyn poistumista keuhkoista, lima myös suojaa keuhkoputkia bakteerien ja virusten aiheuttamilta infektioilta.

Astmassa keuhkoputkien limakalvo on tulehtunut ja turvonnut. Tämä johtaa keuhkoputkien ahtautumiseen. Limaa muodostuu normaalia enemmän ja osa hengitysteistä saattaa tukkeuta.

Tulehtunut limakalvo on myös herkkä erilaisille ärsykkeille kuten huone-, eläin- ja siitepölyille, erilaisille kemikaalisille aineille, ruumiilliselle rasituksille tai kylmälle ilmalle. Ärsykkeet pahentavat tulehdusta ja voimistavat lihassupistusta, mikä ahtauttaa keuhkoputkia entisestään.

 Keuhkoputkien tulehtuminen ja ahtautuminen vaikeuttaa ilman virtausta hengitysteissä ja aiheuttaa astmalle tyypillisiä oireita: yskää, hengenahdistusta ja hengityksen vinkumista sekä limannousua.

Tarkkaillaan miten lääkkeet vaikuttavat Vilmaan. esim. kauanko vaikutus kestää, tai onko lääkkeellä vaikutusta?

Astman hoito

Astman hoidon tavoitteena on normaalisti kasvava lapsi. Lisäksi pyritään oireettomuuteen sekä yöllä että päivällä. Astman hoitoon kuuluu lääkehoidon lisäksi ehkäisevä hoito ja muut tukihoidot.

Keuhkoputkia laajentavat eli kohtauslääkkeet

Sympatomimeetit ( Bricanyl, Salbuvent, Ventoline, Berotec, Buventol) ovat keuhkoputkien lihaksia rentouttavia lääkkeitä. Ne lievittävät astma- ja ahdistusoireita nopeasti laajentamalla keuhkoputkia, mikä helpottaa ilmanvirtausta keuhkoihin ja keuhkoista ulos. Näiden lääkkeiden vaikutus on nopea, mutta melko lyhyt. Sivuvaikutuksena voi olla ohimenevää sydämen tykytystä tai lihasvapinaa.

Anna kohtauslääkettä herkästi. Älä päästä kohtausta pahaksi, vaan anna lapselle lääkettä heti kohtauksen ensioireiden ilmetessä. Ensioireita ovat lapsen levottomuus, väsymys ja yskiminen.

PULMICORT

Astmaan liittyy hengitysteiden tulehdusreaktio, jota Pulmicort vähentää ja estää. Pulmicort-sumutinsuspensio annetaan ainoastaan lääkesumuttimella, jolla aktiivinen lääkeaine saadaan kulkeutumaan hengityksen mukana keuhkoihin.

Pulmicortia käytetään astman hoitoon. Sitä tulee käyttää säännöllisesti lääkärin antaman ohjeen mukaan. Se ei välittömästi lievitä jo alkanutta akuuttia astmakohtausta.

Jos tämä lääkehoito ei auta kokeillaan muita astmalääkkeitä.

Muita astmalääkkeitä:

Teofylliini (Theo-Dur, Retafyllin) rentouttaa lihassupistuksen. Sen vaikutus tulee vasta muutaman tunnin kuluttua, sen sijaan lääkkeen vaikutuksen kesti on 12 tuntia. Lääke voidaan ottaa tabletteina tai annosrakeina ja sitä voidaan käyttää yhdessä sympatomimeettien kanssa. Lääke aiheuttaa joillakin lapsilla vatsakipua ja levottomuutta.

Astman peruslääkkeet eli ennaltaehkäisevät lääkkeet

Suojalääkkeet vähentävät keuhkoputkien tulehdusreaktioita, limakalvoturvotusta ja limanmuodostusta.

Kromoglikaatti (Lomudal) estää allergisen tulehduksen syntyä limakalvolla mutta ei auta astmakohtauksessa. Lääke hengitetään sisään ( inhaloidaan) keuhkoputkiin jauheena, suihkuna tai lääkesumuna. Kromoglikaatti estää parhaiten  siitepölyastman sekä rasitus- ja pakkasastman . 

Nedocromil (Tilade) estää allergisen tulehduksen syntyä limakalvoilla. Kromoglikaatin tavoin sekään ei auta astmakohtauksessa. Lääke inhaloidaan keuhkoputkiin suihkeena. Se on tehokas rasitus- ja pakkasastmassa. Inhaloitaessa lääke voi ärsyttää kurkkua.

Inhaloitava kortisoni ( Pulmicort, Becotide, Beclomet, Cortivent) hoitaa ja estää tulehduksen limakalvoilla. Se on tehokkain ennaltaehkäisevä lääke. Inhaloitava kortisoni ei anna nopeaa apua astmakohtauksessa., Lääke inhaloidaan keuhkoihin jauheena, suihkeena tai lääkesumuna. 

Kortisonitabletteja tarvitaan lasten astman hoidossa vaikeissa tapauksissa.

Eturauhassyöpä (carcinoma prostatae)

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpätauti Suomessa. Suurin potilasryhmä ovat yli 70-vuotiaat miehet. Eturauhassyöpä on varhaisvaiheessa usein oireeton tai oireet ovat hyvin lieviä ja siksi sairaus voi helposti jäädä havaitsematta. Oireet viittaavat yleensä levinneeseen syöpään.

Syövän syntymisen ja kehittymisen syy on tuntematon. Vastoin yleistä uskomusta eturauhassyöpä kasvaa pääsääntöisesti hyvin hitaasti niin, että valtaosa syöpää sairastavista miehistä ehtii kuolla muihin sairauksiin ja monilta miehiltä syöpä löytyy vasta kuolinsyytutkimuksissa ilman, että sillä olisi ollut siihen asti mitään terveydellistä merkitystä.

Eturauhassyövän riskitekijöitä:
- Ikä
- Perinnöllinen taipumus
- Runsas rasvan käyttö
- Ylipaino
- Tupakointi
- Beetakaroteeni
- D-vitamiinin puute

Oireet:
Syövän oireet ovat usein samanlaisia kuin hyvänlaatuisen eturauhasen liikakasvun oireet, mutta ne pahenevat nopeammin. Tavallisia oireita ovat erilaiset virtsaamiseen liittyvät vaivat, kuten virtsasuihkun heikkous tai katkonaisuus, tihentynyt virtsaamisen tarve erityisesti öisin ja tunne, ettei virtsarakko tyhjene kunnollisesti. Hälyttäviä oireita ovat erilaiset virtsaamisvaikeudet, virtsaamiskivut ja verivirtsaisuus. Levinneen syövän oireisiin kuuluvat lisäksi lantion ja alaselän kiputilat ja lonkkakipu.


Hoitovaihtoehdot:
- Aktiivinen seuranta ja mahdollisesti myöhemmin aloitettava hormonihoito (hormoni hoitoa käytetään silloin kun syöpä on jo toteamisvaiheessa lähettänyt etäpesäkkeitä tai se on uusiutunut aikaisemman hoidon jälkeen)
- Leikkaus (ensisijainen vain eturauhaskapselin sisään rajoittuneissa syöpätapauksissa)
- Ulkoinen sädehoito (valitaan ensisijaiseksi hoidoksi silloin kun potilasta ei leikata)
- Kudoksen sisäinen sädehoito eli brakyterapia 

Hoitomuodon valintaan vaikuttavat syövän levinneisyys sekä potilaan ikä ja yleiskunto. Pelkkä aktiivinen seuranta riittääm jos syöpä on rajoittunut ja etenee hyvin hitaasti. Jos potilas on iäkäs, saattaa käydä niin, ettei syöpä aiheuta lainkaan oireita hänen elinaikanaan.


Lähteet: Sairaanhoito ja huolenpito (2014 painos)
www.miesklinikka.com

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhasen vajaatoiminta/hypotyreoosi

Kilpirauhanen on noin 25 grammaa painava rauhanen joka sijaitsee kaulalla kurkunpään alapuolella. Se tuottaa kilpirauhashormonia, joka kiihdyttää elimistön toimintaa. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa kilpirauhanen ei tuota riittävästi kilpirauhashormonia. Kilpirauhashormonit vaikuttavat koko elimistön toimintaan.

Vajaatoiminnan syitä

• Kilpirauhasen krooninen autoimmuunitulehdus on yleisin vajaatoiminnan syy nykypäivänä. Muodostuu vasta-aineita omia kudoksia kohtaan.
 
• Liikatoiminnan hoidon jälkitila - leikkaus tai radiojodihoito
• Synnynnäisesti puuttuva kilpirauhanen tai riittämätön kilpirauhashormonituotanto
• Aivolisäkkeestä riittämätön TSH-tuotanto 
• Synnytyksen jälkeinen tulehdus tai subakuutti tulehdus (silloin usein ohimenevä vajaatoiminta)
• Tietyt lääkkeet, kuten amiodaroni (lääke sydämen rytmihäiriöihin), interferoni-alfa ja interleukin-2 (immunoterapialääkkeitä) sekä lithium (lääke maanis-depressiivisen taudin hoitoon)
• Jodin puute tai liiallinen jodin saanti. Suomessa jodinsaanti on yleensä riittävä, sillä jodia on lisätty ruokasuolaan vuodesta 1949 lähtien.
• Amyloidoosi, sarkoidoositaudit tai hematochromatoositaudit voivat joskus harvoin asettaa erittämiä aineitaan kilpirauhaseen

Oireet

Oireet kehittyvät usein hitaasti ja ihminen pystyy pitkään sopeutumaan vajaatoiminnasta aiheutuviin oireisiin niitä huomaamatta.

• Väsymys, lisääntynyt unen tarve
• Ajatuksen hitaus, masentuneisuus, aloitekyvyttömyys
• Palelu
• Kuiva iho, vähentynyt hikoilu
• Kuiva ohut tukka, hiustenlähtö
• Ummetus
• Painonnousu
• Turvotus, silmien ympärillä, jalat, kädet, rannekanavaoireyhtymä
• Kuorsaaminen, uniapnea
• Käheys, äänen madaltuminen naisilla
• Alentunut kuulo
• Hidastunut akillesjänneheijaste
• Nivel- ja lihaskipuja
• Lihasheikkous, sydämen vajaatoimintaa
• Hidas sydämen syke, matala verenpaine, mutta joskus diastolisen verenpaineen nousu
• Kuukautishäiriöt (runsaat kuukautiset, pitkät välit, kuukautisten poisjääminen)
• Lapsettomuus
• Lapsilla kasvun hidastuminen 

Kuinka kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan todeta?

Hormonitoimintaa voidaan mitata yksinkertaisella verinäytteellä.

Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) syntyy, kun kilpirauhanen ei enää pysty tuottamaan riittävästi kilpirauhashormoneja.

Kilpirauhashormoni (tyroksiini) ylläpitää kehon aineenvaihduntaa ja vaikuttaa kaikkiin kehon soluihin, joten mahdollisia oireita on paljon. Vaikeassa vajaatoiminnassa oireet ovat yleensä selkeitä, mutta koska ne tulevat usein hitaasti ja salakavalasti, potilas voi tottua niihin eikä liitä niitä sairauteen. Diagnoosin voi saada myöhässä nykyäänkin. Potilaalla voi olla oireita kun laboratoriokokeet ovat vain hiukan poikkeavia. Tässä tapauksessa voidaan tehdä puolen vuoden hoitokokeilu pienellä tyroksiiniannoksella, jotta nähdään paraneeko tilanne.

On muistettava, että on olemassa muitakin terveysongelmia kuin kilpirauhassairaudet, jotka voivat aiheuttaa samanlaisia oireita.

Vajaatoiminnan hoito

Hoitoperiaate on selvä: korvataan puuttuva kilpirauhashormoni. Kun on varmistettu, että kyseessä on hoitoa vaativa kilpirauhasen vajaatoiminta, aloitetaan lääkehoito antamalla tyroksiinia, samaa hormonia kuin elimistö itse tekee.

Hoito aloitetaan varovaisesti pienellä annoksella. Ylläpitoannos on aikuisella tavallisesti Thyroxin 100 mikrogrammaa 1 - 1,5 tablettia vuorokaudessa.

Liian korkea aloitusannos voi aiheuttaa sydänvaivoja, varsinkin iäkkäällä potilaalla sepelvaltimotauti voi antaa oireita. Aloitusannos on terveellä ihmisellä 25-50 mikrogrammaa tyroksiinia. Jos on sepelvaltimotauti tai ihminen on iäkäs, on hyvä aloittaa vielä pienemmällä annoksella (12,5 mikrogrammaa) ja lopullinen annos voidaan pitää hieman matalampana kuin muuten. Suomessa on kaksi tablettikokoa, Thyroxin 0,1 mg (= 100 mikrogrammaa) eli "aikuisten tyroksiini" ja Thyroxin 25 mikrogrammaa eli "lasten tyroksiini".

Annosta lisätään 4 - 6 viikon välein potilaan kliinisen tilan ja laboratorioarvojen mukaan.

Jos vajaatoiminta on alkanut nopeasti, esim. kilpirauhanen on poistettu leikkauksella tai radiojodihoidolla, tyroksiiniannosta voidaan lisätä nopeammin.

Piilevässä vajaatoiminnassa voidaan harkita aloitetaanko hoito vai ei. Jos potilaalla on oireita, voidaan kokeilla hoitoa. Jos TSH on yli 10, hoito aloitetaan, vaikka T4V on normaali. Jos TSH on 5-10 ja vasta-ainetaso on korkea, suositellaan myös hoidon aloittamista. Samoin jos kolesteroli on korkea.

Thyroxin lääkitys otetaan aamuisin tyhjään vatsaan vähintään 10 minuuttia ennen aamupalaa, ellei ole lääkärin kanssa toisin sovittu. Kun laboratoriokokeet tarkistetaan, otetaan sen päivän lääkeannos vasta verinäytteen ottamisen jälkeen.

Rauta, kalsium, kolesteroliin ja tietyt mahalaukun tulehdukseen käytettävät lääkkeet häiritsevät tyroksiinin imeytymistä. Tyroksiinin ja näiden lääkkeiden ottamisen välissä on oltava vähintään 4 tunnin tauko.

Estrogeeni, jota käytetään vaihdevuosioireisiin ja ehkäisypillereissä, sekä epilepsialääkkeet voivat nostaa tyroksiinin tarvetta. Jos on aloitettu näiden lääkkeiden käyttö, on syytä kontrolloida kilpirauhasen toimintaa parin kuukauden kuluttua.

Raskauden aikana kilpirauhashormonin tarve suurenee yleensä 25–50 mikrogrammaa. Tyroksiinin annos arvioidaan raskauden alettua ja myöhemmin 2 - 3 kertaa raskauden aikana. Riittävä tyroksiini on eritysen tärkeä raskauden aikana. Synnytyksen jälkeen vähennetään heti tyroksiiniannos samaan annokseen mikä oli käytössä ennen raskautta. TSH tarkastetaan vielä 2 kuukautta synnytyksen jälkeen. Raskausaikana usein annettava rautalääkitys vähentää tyroksiinin imeytymistä, joten mahdollinen rautalääkitys olisi hyvä ottaa iltaisin ja tyroksiini entiseen tapaan aamuisin.

Lähteet: www.kilpirauhasliitto.fi

Kirurginen potilas

1. Kirurgisen hoitotyön terminologiasta:

Perioperatiivinen hoitotyö = käsittää pre-, intra- ja postoperatiivisen hoitotyön vaiheet

Preoperatiivinen hoitotyö =  tarkoitetaan välittömästi ennen operaatiota/leikkausta toteutettavaa hoitotyötä

Intraoperatiivinen hoitotyö = leikkaussalissa tapahtuvaa hoitotyötä

Postoperatiivinen hoitotyö =  välittömästi operaation jälkeen (yleensä heräämössä) toteutuvaa hoitotyötä

Lyhki = Lyhytjälkihoitoinen kirurgia tarkoittaa potilaan kotiuttamista noin yhdestä kolmeen päivää leikkauksen jälkeen.

Päiki = Päiväkirurgia on ennalta hyvin suunniteltua leikkaustoimintaa. Potilas tulee sairaalaan aamulla tai aamupäivällä ja kotiutuu seurannan ja kotihoito-ohjauksen jälkeen saman päivän aikana.

Eksogeeninen infektio = Ulkopuolelta syntynyt infektio, jolloin tartuttajana voi olla muut ihmiset tai ympäristö

Endogeeninen infektio = tarkoittaa sisäsyntyistä infektiota, joka on lähtöisin potilaan 
omasta mikrobifloorasta

Puhtausluokka = 
1. PUHDAS

Ei infektioita
Mahasuolikanavaa, virtsateitä tai hengitysteitä ei avata.

2. PUHDAS KONTAMINOITUNUT
Ei infektioita
Mahasuolikanava, virtsatiet tai hengitystiet avataan

3. KONTAMINOITUNUT
Rajoittunut infektio leikkausalueella

4. LIKAINEN

Levinnyt infektio

Laskimoanesteetti = suonensisäinen lääkeaine nukutukseen

Lihasrelaksantti = lihaksia lamaavia tai lihasjännitystä alentavia lääkeaineita

Verityhjiö = estetty verenkierto leikattavassa raajassa

Laparotomialeikkaus = vatsaontelon avoleikkaus

Tähystysleikkaus =  toimenpide, jossa tutkitaan elimistön sisäosia endoskoopilla eli tähystimellä


2. Eri anestesiamuodoista:
Anestesia: on lääketieteen termi, jolla tarkoitetaan kivun poistoa ihmisen tai eläimen toimenpiteen ajaksi.

Yleisanestesia: on tila, jossa potilas ei tunne kipua, reagoi siihen tai muista sitä jälkikäteen. kivun poisto, nukutus ja tarvittaessa lihasten rentoutus.

Selkäydinpuudutus = Spinaalipuudutus: tarkoituksena on puuduttaa leikattava alue.

Selkäydinpuudutus laitetaan alaselän alueelta lannenikamien välistä, kylkiasennossa. Puudutuksen vaikutus kestää 1-2 tuntia, jonka jälkeen liikuntakyky palautuu.

Epiduraalipuudutus: Epiduraalipuudutuksen laittaa anestesialääkäri, joka on sairaalassa ympäri vuorokauden. Epiduraalipuudutuksella voi olla synnytyksen edistymistä hidastava vaikutus, jos se laitetaan liian varhaisessa vaiheessa. Ennen puudutuksen antamista äidin käteen asetetaan nesteensiirtokanyyli, jonka kautta annettu neste estää verenpaineen laskua puudutuksen alkuvaiheessa. Lääkärin laittaessa puudutusta äiti makaa kyljellään. Silloin on tärkeää olla liikkumatta, jotta epiduraalitila ristiselästä löytyy.

Epiduraalitilaan laitetaan katetri, jonka kautta lääkeaine ruiskutetaan. Katetri on selässä synnytyksen ajan, ja sen avulla puudutus voidaan uusia tarvittaessa. Kerta-annoksen vaikutus kestää 1,5 - 3 tuntia. Äidillä säilyy yleensä tunto jaloissa lääkityksen aikana. 

Paikallispuudutus: Paikallispuudutuksessa puudutetaan leikattava alue paikallisesti. Toipuminen puudutuksesta on nopeaa. Soveltuu pieniin toimenpiteisiin jotka ovat kestoltaan lyhyitä.

Plexuspuudutus: puudutetaan toimenpidealueelle tulevat hermot niin, että kivun tuntuminen estyy.  Puudutettua raajaa ei pysty liikuttamaan ja käteen tulee kantoside (mitella) puudutuksen vaikutuksen ajaksi.  Tämä puudutus toimii myös hyvänä kivunhoitona toimenpiteen jälkeen sillä puudutuksen kesto on 8-12 tuntia.

3. Kirurgisen potilaan preoperatiivisesta ohjauksesta ja valmisteluista

- Selkokielinen ja riittävä potilasinformaatio, sekä ohjaus
- Mitä leikataan? Miksi? Miten? (esim. anestesiamuoto ja leikkausmuoto) ja milloin sekä kenen toimesta?
- Mitä mahdollisia komplikaatioita leikkaukseen ja anestesiaan liittyy?
- Miten leikkaukseen valmistaudutaan?
- Mitä operaation jälkeen tapahtuu, mitä tarkkaillaan ja miksi?
- Milloin pääsee kotiin?
- Miten pitkä sairasloma on?
- Miten toipumisaikana tulee toimia/elää? (esim. haavan ja kivunhoito, apuvälineet liikkumisessa)
- Tarvitaanko jälkitarkastusta?

4. Kirurgisen potilaan postoperatiivisesta tarkkailusta

- Verenkierron, nestetasapainon ja virtsanerityksen seuranta
- Hengityksen seuranta
- Tajunnan taso ja lihastoiminnan seuranta
- Leikkaushaavan ja vuodon seuranta
- Lämpötilan seuranta
- Pahoinvoinnin seuranta
- Kivun seuranta

5. Leikkauskomplikaatioista

Tavallisimpia leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita:

verenvuoto
nestetasapainohäiriö
sokki
haavainfektio
laskimotukos
keuhkoveritulppa
keuhkokuume
keuhkojen osan ilmattomuus eli atelektaasi
sydämen toiminnan ongelmat
suolen lamaantuminen
kiinnikkeiden aiheuttama suolentukkeuma
ompeleen pettäminen

Välittömiä hoitotoimenpiteiden komplikaatioita voidaan vähentää koulutuksella ja harjoituksella.
Viivästyneiden komplikaatioiden ehkäisy ja hoito valitaan komplikaation mukaan.

6. Kirurgisen potilaan kotiutuksesta ja ohjauksesta
Yksi tärkeimmistä kirurgisen potilaan tavoitteista on toipua operaatiosta ilman komplikaatioita.
Oikea vuoteesta nousu ja laskeutumistekniikka.
Mahdollisten apuvälineiden oikea hallinta ja käyttö.
Raajojen trombiprofylaktiset liikkeet: vuodelepo altistaa jalkojen verisuonitukoksille joita jumppa ehkäisee.
Oikea syvähengitys- ja yskimistekniikka.
Ohjeistus : Miten pitkä sairasloma on? Miten toipumisaikana tulee toimia/elää? (esim. haavan ja kivunhoito, apuvälineet liikkumisessa) Tarvitaanko jälkitarkastusta?