Roper-Logan-Tierny malli hoitotyöhön.
Elämisen toimintoihin vaikuttavat tekijät:
Fyysisesti (pariskunta) ovat suht hyvässä kunnossa, se mihin toinen ei pysty toinen auttaa siinä. Pystyvät edelleen kaksin huolehtimaan asunnon siivoamisesta, ruoanlaitosta, pyykistä ym.
Sukulaiset ovat hyvin läheisiä vaikka jotkut asuvatkin kauempana, pitävät yhteyttä puhelimitse sekä kirjeitse ja tapaavat aina kuin mahdollista, viettävät esim joulua yhdessä mahdollisuuksien mukaan. Jotkut suvusta asuu ulkomailla, mutta sieltäkin lähettelevät kirjeitä ja valokuvia. Paljon sukulaisia on myös kuollut, mutta vaikuttivat suhtautuvan siihen hyvin, ovat jo ajatukseen tottuneet että ikää alkaa tulemaan lisää ja kuolema alkaa EHKÄ läheneen. Haluavat elää yhdessä kotona viimeiseen asti ja epäilevät että jos toinen kuolee niin toisen elämän merkitys jää kovin tyhjäksi. Pärjäävät hyvin kaksin, mutta eivät erillään. :) Käyvät erilaisissa eläkeläisille/vanhuksille tarkoitetuissa tapahtumissa silloin tällöin, hierojalla, sairaalassa, kaupassa ja muuten vaan kyläilemässä. Mies käy lenkillä välillä yksin ja välillä kaverin kanssa. Ovat hyvissä väleissä naapureiden kanssa.
Elämisen toiminnot:
Pystyvät kaksin pitämään asunnon puhtautta ja turvallisuutta yllä. Eivät tarvitse ulkopuolisten apua. Käyttävät viestimiseen puhelinta, kirjeitä ja ihan tapaavat ystäviään/sukulaisiaan. Hengittävät normaalisti ilman sairauksia tai muita ongelmia. Syömisessä ja juomisessa eivät tarvitse minkäänlaista apua, valmistavat itse ruokansa ja nainen pitää leipomisesta. Erittäminen on normaalia, ei vatsanpehmikkeitä tai muita ulostuslääkkeitä, pääsevät itse käymään vessassa jne. Huolehtivat normaalisti henkilökohtaisesta hygieniasta, käyvät kerran viikossa tai harvemmin asunnossaan löytyvässä saunassa. Suihkussa on apuvälineenä istuin jossa pesu onnistuu mainiosti. Pesevät itse vaatteensa ja laittavat kuivumaan. Naisella on liikkumisen apuvälineenä rollaattori, mutta kykenee ilman sitäkin kävelemään hyvin. Mies käyttää ulkoillessaan keppiä. Tekevät erilaisia jumppaliikkeitä päivittäin kunnon ylläpitämiseksi. Heillä on päivärytmi tietynlainen ja yöunet pysyvät suht samanlaisina päivästä toiseen. Puhuivat kuolemasta sen verran että pelkäävät sitä että jompi kumpi kuolee ja toinen jää yksin, eivät usko pärjäävänsä ilman toista. Eivät halua joutua vanhainkotiin tai muuhun laitokseen, vaan elää loppuelämänsä onnellisena asunnossaan.
Riippuvuus-riippumattomuus jatkumo:
Kumpikaan ei tarvitse ollenkaan hoitotyöntekijän apua elämisen toiminnoissaan. Pelkästään sairaalassa käynnit kuten kontrollit ja sairauksien tarkkailut, eläminen sujuu ilman kotihoitoa ym.
Hoitotyön yksilöllistäminen: Ei tarvetta muutakuin sairauksien hoitoon, mutta sairaudet eivät vaikuta normaaliin elämään.
tiistai 17. maaliskuuta 2015
tiistai 2. joulukuuta 2014
Oma asiakas, Ravitsemuksen tehtävä
Ruokatalous järjestetty itse. Tekevät itse ruokansa, nainen leipookin itse välillä leipää ja leivonnaisia. Mies käy useimmin kaupassa, mutta silloin tällöin myös nainen. Selviävät ruokahuollosta itsenäisesti.
Ruoka maistuu normaaliin tapaan, ruokahalu on tallella. Naisella issiaksen lääkitys heikensi ruokahalua, mutta lääkkeen lopetettua ruokahalu palasi normaaliksi. Maku ja hajuaisti tallella molemmilla. Molemmilla tekohampaat, ei purentaongelmia. Ei sairauksia eikä lääkityksiä jotka huonontaisivat ruokahalua. Itse hoitavat kaiken ruokaan ja ruoan laittoon kuuluvan. Syövät itse ja sosiaalinen kanssakäyminen on mahdollista ruokailun yhteydessä.
Mielestänsä syövät riittävästi ja monipuolisesti. Aamupuuron lisäksi yksi lämmin ateria. Ruokavalioon kuuluu maitotuotteet, hedelmät/kasvikset, liha/kana/kala/kananmuna, viljatuotteet, pehmeitä rasvoja, vähäsuolaisia ruokia. Juovat tarpeeksi nestettä, aamupalan yhteydessä, ruokailun yhteydessä ja kahvin jälkeen, lääkkeiden otossa ja iltapalalla.
Järjestävät itse vaatehuollon ja asumisympäristön puhtaanapidon. Molemmat siivoavat yhdessä, kerran viikossa. Eivät tarvitse apua. Kerran ovat käyttäneet suursiivoon siivouspalvelua, eivät silti koe sitä tarpeelliseksi jatkuvasti.
Selviävät yhdessä päivittäisistä siivoustehtävistä.
Ylläpitosiivous kerran viikossa, imurointia ja tasojen pyyhintää mm.
Kausiluonteiset siivoustehtävät ovat esim. mattojen tamppaus, pölyjen pyyhintä, lattioiden pesu. Tämän kerran tehnyt siivouspalvelu, muuten tekevät itse.
Ravitsemustila ei ole heikentynyt. Ruokavalio ei ollut monipuolinen päivittäin, mutta useimmiten. Juovat tarpeeksi nestettä. Syövät tarpeeksi kuitupitoisia elintarvikkeita, suosivat itse tehtyä. Yhden lämpimän aterian lisäksi toinen, ja enemmän vihanneksia/kasviksia mm.
Ruoka maistuu normaaliin tapaan, ruokahalu on tallella. Naisella issiaksen lääkitys heikensi ruokahalua, mutta lääkkeen lopetettua ruokahalu palasi normaaliksi. Maku ja hajuaisti tallella molemmilla. Molemmilla tekohampaat, ei purentaongelmia. Ei sairauksia eikä lääkityksiä jotka huonontaisivat ruokahalua. Itse hoitavat kaiken ruokaan ja ruoan laittoon kuuluvan. Syövät itse ja sosiaalinen kanssakäyminen on mahdollista ruokailun yhteydessä.
Mielestänsä syövät riittävästi ja monipuolisesti. Aamupuuron lisäksi yksi lämmin ateria. Ruokavalioon kuuluu maitotuotteet, hedelmät/kasvikset, liha/kana/kala/kananmuna, viljatuotteet, pehmeitä rasvoja, vähäsuolaisia ruokia. Juovat tarpeeksi nestettä, aamupalan yhteydessä, ruokailun yhteydessä ja kahvin jälkeen, lääkkeiden otossa ja iltapalalla.
Järjestävät itse vaatehuollon ja asumisympäristön puhtaanapidon. Molemmat siivoavat yhdessä, kerran viikossa. Eivät tarvitse apua. Kerran ovat käyttäneet suursiivoon siivouspalvelua, eivät silti koe sitä tarpeelliseksi jatkuvasti.
Selviävät yhdessä päivittäisistä siivoustehtävistä.
Ylläpitosiivous kerran viikossa, imurointia ja tasojen pyyhintää mm.
Kausiluonteiset siivoustehtävät ovat esim. mattojen tamppaus, pölyjen pyyhintä, lattioiden pesu. Tämän kerran tehnyt siivouspalvelu, muuten tekevät itse.
Ravitsemustila ei ole heikentynyt. Ruokavalio ei ollut monipuolinen päivittäin, mutta useimmiten. Juovat tarpeeksi nestettä. Syövät tarpeeksi kuitupitoisia elintarvikkeita, suosivat itse tehtyä. Yhden lämpimän aterian lisäksi toinen, ja enemmän vihanneksia/kasviksia mm.
Oma asiakas, Sosiaalinen verkosto
Mitä verkostokartta kertoo asiakkaasi sosiaalisesta toimintakyvystä ja sosiaalisesta verkostosta?
- Todella paljon sukulaisia ja lapsia, lapsenlapsia sekä lapsenlapsenlapsia, mutta asuvat kaukana joten eivät ole usein tekemisissä kuin poikansa perheen kanssa joka asuu virroilla. Mutta Virroilla on ''hyvänpäiväntuttuja'' todella paljon, sekä naapurit ovat läheisiä ja muitakin kavereita Virroilla.
Miten verkosto toimii?
- Ovat paljon yhteyksissä puhelimitse ja lähettäen kirjeitä. Osa suvusta asuu myös ulkomailla.
Mikä on verkoston osien suhde toisiinsa?
- Eivät juuri liity toisiinsa.
Millainen merkitys verkoston eri osilla on asiakkaalle?
- Sukulaiset ja perhe ovat hyvin tärkeitä vaikka kauempana asuvatkin. Näkevät aina kun on mahdollista. Joulun viettävät yhdessä.
Mikä on lähihoitajan rooli verkostossa?
- Sitä ei ole. Eivät tarvitse ulkopuolista apua.
Mitä palveluita asiakkaasi käyttää?
- Yhden kerran käyttäneet siivouspalvelua. Ja naisella on issiaksen jälkeisiä fysikaalihoitajan käyntejä. Hieroja.
Selvitä myös mitä etuisuuksia hän saa? - Eläke
- Todella paljon sukulaisia ja lapsia, lapsenlapsia sekä lapsenlapsenlapsia, mutta asuvat kaukana joten eivät ole usein tekemisissä kuin poikansa perheen kanssa joka asuu virroilla. Mutta Virroilla on ''hyvänpäiväntuttuja'' todella paljon, sekä naapurit ovat läheisiä ja muitakin kavereita Virroilla.
Miten verkosto toimii?
- Ovat paljon yhteyksissä puhelimitse ja lähettäen kirjeitä. Osa suvusta asuu myös ulkomailla.
Mikä on verkoston osien suhde toisiinsa?
- Eivät juuri liity toisiinsa.
Millainen merkitys verkoston eri osilla on asiakkaalle?
- Sukulaiset ja perhe ovat hyvin tärkeitä vaikka kauempana asuvatkin. Näkevät aina kun on mahdollista. Joulun viettävät yhdessä.
Mikä on lähihoitajan rooli verkostossa?
- Sitä ei ole. Eivät tarvitse ulkopuolista apua.
Mitä palveluita asiakkaasi käyttää?
- Yhden kerran käyttäneet siivouspalvelua. Ja naisella on issiaksen jälkeisiä fysikaalihoitajan käyntejä. Hieroja.
Selvitä myös mitä etuisuuksia hän saa? - Eläke
Oma asiakas, Lääkehoito
Lääkkeet jakavat itse dosetteihin. Se hoituu hyvin. Lääkkeet jaetaan aina sunnuntai iltaisin. Säilytetään kaapissa johon ei lapset yllä. Hävitettävät lääkkeet viedään apteekkiin.
Naisen lääkkeet (Kauppanimi ja vaikuttava aine), vahvuus, annostus, käyttöaiheet.
- Emconcor chf 2,5mg 1x1 (Vaikuttava aine - Bisoprololi) Sydämen keskivaikean ja vaikean vajaatoiminnan hoitoon.
- Cartexan 400mg 1x1 (Vaikuttava aine - Kondroitiini) Nivelrikon oireiden hoito.
- Thyroxin 0,1mg 1x1 (Vaikuttava aine - Levotyroksiini) Kilpirauhasen vajaatoiminta.
- Calcichew D3 forte 500mg/10mikrog. 1x2 (Kalsiumia ja D3-vitamiinia) Osteoporoosi.
- Ormox 20mg 1x2 (Vaikuttava aine - Isosorbidimononitraatti) Sydänlääke.
- Panadol forte 1g 1x3 (Vaikuttava aine- Parasetamoli) Kivunhoito.
Lääkkeissa ei ole ollut haittavaikutuksia tai muita ongelmia paitsi Issiakseen määrätystä Oxynotin 10mg ja Oxynorm 5mg tuli ruokahalun puutosta ja pahoinvointia. (Lääke lopetettu jo)
Lääkkeet vaikuttaneet niin kuin pitää.
Naisen lääkkeet (Kauppanimi ja vaikuttava aine), vahvuus, annostus, käyttöaiheet.
- Emconcor chf 2,5mg 1x1 (Vaikuttava aine - Bisoprololi) Sydämen keskivaikean ja vaikean vajaatoiminnan hoitoon.
- Cartexan 400mg 1x1 (Vaikuttava aine - Kondroitiini) Nivelrikon oireiden hoito.
- Thyroxin 0,1mg 1x1 (Vaikuttava aine - Levotyroksiini) Kilpirauhasen vajaatoiminta.
- Calcichew D3 forte 500mg/10mikrog. 1x2 (Kalsiumia ja D3-vitamiinia) Osteoporoosi.
- Ormox 20mg 1x2 (Vaikuttava aine - Isosorbidimononitraatti) Sydänlääke.
- Panadol forte 1g 1x3 (Vaikuttava aine- Parasetamoli) Kivunhoito.
Lääkkeissa ei ole ollut haittavaikutuksia tai muita ongelmia paitsi Issiakseen määrätystä Oxynotin 10mg ja Oxynorm 5mg tuli ruokahalun puutosta ja pahoinvointia. (Lääke lopetettu jo)
Lääkkeet vaikuttaneet niin kuin pitää.
Oma asiakas, Voimavarat
Voimavaratehtävä
1. Riskit kuluttavat voimavaroja
Terveysriskit:
Naisella ajoittain kipuja selässä ja olkavarressa, mutta eivät juuri haittaa normaalielämää. Mies auttaa naista kaikessa missä kykenee, hänellä itsellään toisen käden puutumista. Molemmat positiivisia.
Avustamiseen liittyvä riski: Mies on naisen omaishoitaja, mutta nainen tarvitsee niin vähän omaishoitoa että riskejä ei juuri ole. Auttamista esim rasvauksessa tai sukkien laitossa.
Kotitapaturmien riski: koti oli turvallinen ja apuvälineitä oli sen verran kun tarvitsivat.
Liikuntakyvyn riski: tällä hetkellä omaishoito sujui hyvin, tulevaisuudesta ei tiedä.
Hyvinvoinnin riski: Hyvinvoivat molemmat ja toivovat että saavat asua loppuun asti yhdessä kotona. Arvelivat että eivät pärjäisi ilman toisiansa.
Sosiaalinen riski: Paljon sukulaisia ja perhettä, sekä kavereita ja naapureita. Käyvät silloin tällöin erilaisissa tapahtumissa.
2. Ikääntymiseen liittyvät voimavarat
Olivat hyvin positiivisia elämän suhteen. Ja pitävät itseään hyvinkin virkeinä ikäänsä nähden. Taloudellinen tilanne hyvä. Kokevat elämänsä olleen hyvää ja on sitä edelleen. Pitävät kotona asumista tärkeänä ja tarvitsevat toisiansa. Perhe ja suku tärkeä.
Kotikäyntilomake:
1. Onko teillä tukiverkkoa esim. lapsia/lapsenlapsia, muita sukulaisia? - on lapsia ja lapsenlapsia, sukulaisia, naapureita, kavereita.
2. Missä ammatissa olette olleet? - mies kuorma-autoilija ja nainen kotiäitinä, sekä kodinhoito/siivous töissä.
3. Mitä sairauksia teillä on? Terveydentila? - sepelvaltimotauti, verenpainetauti, kilpirauhasenvajaatoiminta
4. Kuinka sitova on omaishoitotilanteenne? - Ei omaishoitoa, pärjäävät kaksin.
5. Auttavatko lapsenne asioissanne? - Kyllä tarvittaessa.
6. Mitä apuvälineita on käytössänne? Tuleeko niitä käytettyä? - tarttumapihdit, rollaattori,rappukoroke, sukanvetolaite, nappien laitto laite.
7. Tarvitsetteko uusia apuvälineitä tai mahdollisesti palauttaa käyttämättömiä? - Ei tarvitse ja muut apuvälineet ovat itsehankittuja.
8. Onko turvapuhelin käytössä? - ei tarvetta.
9. Millaiseksi arvioisitte muistinne tällä hetkellä? - hyvä, normaaleja unohduksia.
10. Lääkitys? Jaatteko itse vai joku muu? - Itse jakavat lääkkeensä.
11. Saatteko KELA:n korvauksen käyttämistänne lääkkeistä? - osittain.
12. Saatteko KELA:n eläkkeensaajan hoitotukea? Määrä? - Ei. Fysikaalihoitajan käynnit ainoastaan.
13. Saatteko omaishoidon tukea? - ei tarvetta.
14. Käykö luonanne kotipalvelu? Mitä tekemässä? - ei.
15. Onko kuljetuspalvelu käytössä? - ei. omalla autolla kulkee, tai läheiset kuskaavat.
16. Muu apu? Keneltä? - Ei ole.
17. Tarvitsetteko lisää apua? - Ei.
18. Kuinka usein käytte kodin ulkopuolella? - Mies päivittäin ja nainen muutaman kerran viikossa.
19. Harrastuksenne? - Miehellä lenkkeily, ja naisella käsityöt.
20. Millä liikutte? - Nainen rollaattorilla. Mies jalkaisin.
21. Kuinka paljon harrastatte liikuntaa? Mitä? - Mies lenkkeilyä yleensä päivittäin.
22. Haluaisitteko liikkua enemmän? - tietysti.
23. Haluaisitteko neuvoja/ohjausta liikkumiseenne? - Ei osaa sanoa.
TARKASTUSLISTA KODIN TURVALLISUUDESTA
EI vastauksia tuli vain kohtiin: Onko hätänumero esillä? Onko asunnon kynnykset poistettu? Onko matoissa liukuesteet?
Haasteita omaishoitajuudessa teht.
1. Niin pitkään kuin miehen oma terveys sallii, hän toimii omaishoitajana. Nainen ei vielä tarvitse suurempia apuja, enimmäkseen ihon rasvaus, sukkien laitto ja korkealta otettavat tavarat. Sitten kun vointi huononee aletaan miettimään esim. kotihoidon tukea.
2. Ei ole kotona jaksamiseen vaikuttavia asioita. Tällä hetkellä molemmat jaksavat hyvin ja ovat tyytyväisiä.
3. Ei haasteita.
1. Riskit kuluttavat voimavaroja
Terveysriskit:
Naisella ajoittain kipuja selässä ja olkavarressa, mutta eivät juuri haittaa normaalielämää. Mies auttaa naista kaikessa missä kykenee, hänellä itsellään toisen käden puutumista. Molemmat positiivisia.
Avustamiseen liittyvä riski: Mies on naisen omaishoitaja, mutta nainen tarvitsee niin vähän omaishoitoa että riskejä ei juuri ole. Auttamista esim rasvauksessa tai sukkien laitossa.
Kotitapaturmien riski: koti oli turvallinen ja apuvälineitä oli sen verran kun tarvitsivat.
Liikuntakyvyn riski: tällä hetkellä omaishoito sujui hyvin, tulevaisuudesta ei tiedä.
Hyvinvoinnin riski: Hyvinvoivat molemmat ja toivovat että saavat asua loppuun asti yhdessä kotona. Arvelivat että eivät pärjäisi ilman toisiansa.
Sosiaalinen riski: Paljon sukulaisia ja perhettä, sekä kavereita ja naapureita. Käyvät silloin tällöin erilaisissa tapahtumissa.
2. Ikääntymiseen liittyvät voimavarat
Olivat hyvin positiivisia elämän suhteen. Ja pitävät itseään hyvinkin virkeinä ikäänsä nähden. Taloudellinen tilanne hyvä. Kokevat elämänsä olleen hyvää ja on sitä edelleen. Pitävät kotona asumista tärkeänä ja tarvitsevat toisiansa. Perhe ja suku tärkeä.
Kotikäyntilomake:
1. Onko teillä tukiverkkoa esim. lapsia/lapsenlapsia, muita sukulaisia? - on lapsia ja lapsenlapsia, sukulaisia, naapureita, kavereita.
2. Missä ammatissa olette olleet? - mies kuorma-autoilija ja nainen kotiäitinä, sekä kodinhoito/siivous töissä.
3. Mitä sairauksia teillä on? Terveydentila? - sepelvaltimotauti, verenpainetauti, kilpirauhasenvajaatoiminta
4. Kuinka sitova on omaishoitotilanteenne? - Ei omaishoitoa, pärjäävät kaksin.
5. Auttavatko lapsenne asioissanne? - Kyllä tarvittaessa.
6. Mitä apuvälineita on käytössänne? Tuleeko niitä käytettyä? - tarttumapihdit, rollaattori,rappukoroke, sukanvetolaite, nappien laitto laite.
7. Tarvitsetteko uusia apuvälineitä tai mahdollisesti palauttaa käyttämättömiä? - Ei tarvitse ja muut apuvälineet ovat itsehankittuja.
8. Onko turvapuhelin käytössä? - ei tarvetta.
9. Millaiseksi arvioisitte muistinne tällä hetkellä? - hyvä, normaaleja unohduksia.
10. Lääkitys? Jaatteko itse vai joku muu? - Itse jakavat lääkkeensä.
11. Saatteko KELA:n korvauksen käyttämistänne lääkkeistä? - osittain.
12. Saatteko KELA:n eläkkeensaajan hoitotukea? Määrä? - Ei. Fysikaalihoitajan käynnit ainoastaan.
13. Saatteko omaishoidon tukea? - ei tarvetta.
14. Käykö luonanne kotipalvelu? Mitä tekemässä? - ei.
15. Onko kuljetuspalvelu käytössä? - ei. omalla autolla kulkee, tai läheiset kuskaavat.
16. Muu apu? Keneltä? - Ei ole.
17. Tarvitsetteko lisää apua? - Ei.
18. Kuinka usein käytte kodin ulkopuolella? - Mies päivittäin ja nainen muutaman kerran viikossa.
19. Harrastuksenne? - Miehellä lenkkeily, ja naisella käsityöt.
20. Millä liikutte? - Nainen rollaattorilla. Mies jalkaisin.
21. Kuinka paljon harrastatte liikuntaa? Mitä? - Mies lenkkeilyä yleensä päivittäin.
22. Haluaisitteko liikkua enemmän? - tietysti.
23. Haluaisitteko neuvoja/ohjausta liikkumiseenne? - Ei osaa sanoa.
TARKASTUSLISTA KODIN TURVALLISUUDESTA
EI vastauksia tuli vain kohtiin: Onko hätänumero esillä? Onko asunnon kynnykset poistettu? Onko matoissa liukuesteet?
Haasteita omaishoitajuudessa teht.
1. Niin pitkään kuin miehen oma terveys sallii, hän toimii omaishoitajana. Nainen ei vielä tarvitse suurempia apuja, enimmäkseen ihon rasvaus, sukkien laitto ja korkealta otettavat tavarat. Sitten kun vointi huononee aletaan miettimään esim. kotihoidon tukea.
2. Ei ole kotona jaksamiseen vaikuttavia asioita. Tällä hetkellä molemmat jaksavat hyvin ja ovat tyytyväisiä.
3. Ei haasteita.
tiistai 11. marraskuuta 2014
Infektiotaudit
Syyhy
Mikä on syyhy?
Syyhy eli scabies on kutiseva ihottuma, minkä aiheuttaa syyhypunkki (Sarcoptes scapiei). Syyhypunkki on niin pieni (0,2–0,4 mm läpimitaltaan), että sitä on vaikea silmällä erottaa. Syyhypunkkeja tavataan ihmisen lisäksi myös eläimillä, kuten ketuilla, kissoilla ja koirilla. Ristitartunnat ihmisen ja eläinten välillä ovat mahdollisia.
Miten syyhy tarttuu?
Syyhy tarttuu kosketustartuntana ihoalueelta. Se voi tarttua myös vaatteiden tai vuodevaatteiden pinnoilta, joihin syyhypunkkeja on joutunut. Tartuntaan tarvitaan ihoaltistus kuten halaaminen, kiinni pitäminen tai seksuaalikontakti, yleensä kättelystä syyhy ei tartu. Naarassyyhypunkki kaivautuu ihon sisään, johon se munii muodostaen käytäviä esim. sormien väleihin, ranteisiin, kyynärvarren sisäpinnalle, kainaloihin ja genitaalialueelle.
Mitkä ovat syyhyn oireet?
Syyhyn oireena on kutiseva ihottuma, mikä kutisee etenkin öisin. Raapimisalueet voivat tulehtua. Ihottuma alkaa noin 1 kuukauden kuluttua tartunnasta. Syyhypunkin tekemien käytävien päässä näkyy vesikellomainen rakkula, missä naarassyyhypunkki asustaa.
Miten tartunta todetaan?
Syyhyn epäily syntyy yleensä kutinan perusteella. Iholla on usein näppylöitä, vesirakkuloita ja raapimajälkiä. Ihottuma ei aikuisilla leviä kasvoihin. Iholta etsitään naaraspunkin käytäviä, jotka ovat yleensä rannepoimuissa ja sormien hangoissa, lapsilla myös kämmenissä ja jalkapohjissa. Jos käytössä on mikroskooppi, tummana pisteenä näkyvän punkin voi poimia käytävästään neulalla tunnistettavaksi.
Miten tartunta hoidetaan?
Syyhy hoidetaan apteekista reseptittä saatavalla permetriinivoiteella. Koko perhekunta tulee hoitaa samanaikaisesti, oireiset hoidetaan kahdesti viikon välein ja oireettomat kerran. Voidekäsittelyn yhteydessä pestään vaatteet ja vuodevaatteet kuumalla vedellä (vähintään 60 astetta 20 minuutin ajan) tai pakastetaan pestyinä vuorokaudeksi. Helposti pestävät vaatteet pestään normaalin pesuohjelman mukaan. Kutina voi onnistuneen hoidon jälkeen jatkua vielä muutaman viikon.
Miten syyhyn tarttuminen ehkäistään?
Laitosepidemioissa on tärkeää katkaista tartuntatie käyttäen kosketuseristystä. Lisätietoa on luettavissa artikkelista "Syyhyepidemia vanhusten hoitolaitoksessa".
Syyhyä esiintyy Suomessa laitosolosuhteissa pitkäaikaispotilaiden osastoilla, vanhainkodeissa, päiväkodeissa ja kouluissa. Asunnottomat ja alkoholistit ovat puutteellisen hygienian vuoksi riskiryhmässä.
______________________________________________________________________________
Vesikauhu (Rabies)
Mikä on rabies?
Rabies on aivotulehdus, jonka aiheuttaja on hermohakuinen lyssavirus. Useat nisäkkäät voivat saada rabiestartunnan ja välittää tartuntaa toisiin eläimiin ja ihmisiin. Ihmisen taudista käytetään nimitystä vesikauhu ja eläimen taudista raivotauti.
Miten rabies tarttuu?
Ihmisen rabiestartunta on yleisimmin seuraus sairastuneen eläimen puremasta tai haavaan tai limakalvolle joutuneesta eläimen syljestä. Itämisaika tartunnasta ensioireisiin on yleensä 20 - 90 päivää, mutta se voi vaihdella 10 päivästä jopa vuosiin.
Mitkä ovat rabiesinfektion (vesikauhun) oireet?
Alkuvaiheen oireina ovat levottomuus, päänsärky, kuume, pahoinvointi ja tuntomuutokset pureman alueella. Taudin edetessä potilas on kiihtynyt, harhainen ja kouristelee. Nielun alueen lihaskrampit johtavat nielemisvaikeuksiin. Harvinaisemman rabiesmuodon oireina ovat tuntopuutokset, heikkous, kipu ja halvaantuminen. Tauti johtaa kuolemaan muutaman päivän kuluessa oireiden alkamisesta.
Miten rabies hoidetaan? Oireiseen tautiin ei ole hoitoa.
Miten rabieksen tarttuminen ehkäistään?
Taudin esiintymisalueella rabiestartuntoja ehkäistään rokottamalla.
Puremahaavan nopea puhdistaminen runsaalla vedellä ja saippualla, desinfiointi sekä vuorokauden kuluessa altistuksen jälkeen aloitettu immunoglobuliini (Ig)- ja rokotushoito estävät taudin kehittymisen.
Puremahaavan nopea puhdistaminen runsaalla vedellä ja saippualla, desinfiointi sekä vuorokauden kuluessa altistuksen jälkeen aloitettu immunoglobuliini (Ig)- ja rokotushoito estävät taudin kehittymisen.
sunnuntai 9. marraskuuta 2014
Keliakia
Keliakia on sairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä valkuaisaine, gluteeni, aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja suolinukan vaurion. Tällöin ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy. Keliakian tarkkaa syntymekanismia ei vielä tunneta, mutta sen puhkeamiseen tarvitaan tietty perinnöllinen alttius ja gluteeni. Lisäksi taudin puhkeamiseen vaikuttaa mahdollisesti vielä jokin muu tekijä, jota ei vielä tunneta.
Ihokeliakia (dermatitis herpetiformis) on keliakian iholla esiintyvä ilmentymä. Ihokeliakiassa iholle nousee pienirakkulainen, voimakkaasti kutiseva ihottuma. Tämän ihottuman mielipaikkoja ovat polvet, kyynärpäät, pakarat, hiuspohja ja hartiat. Ihottuma koostuu punoittavista läiskistä ja näpyistä sekä pienistä rakkuloista. Raavittaessa rakkulat rikkoutuvat helposti, jonka jälkeen ne paranevat rupeutumalla.
Keliakia voi alkaa missä iässä tahansa, lapsena, työikäisenä tai vasta myöhemmällä iällä. Nykyisin suurin osa keliaakikoista diagnosoidaan aikuisiässä.
Ihokeliakia kyynerpäissä
Oireet:
Keliakiaan liittyvät oireet ovat monenlaisia ja hyvin yksilöllisiä. Tyypillisiä oireita ovat erilaiset suolistovaivat, kuten vatsakipu, ripuli ja löysät ulosteet, vatsan turvotus, suoliston kouristukset ja ilmavaivat. Oireita voivat olla myös pahoinvointi, ruokahaluttomuus ja oksentelu sekä anemia ja väsymys.
Keliakia voi ilmetä myös iholla kutiavana, pienirakkulaisena ihottumana, jolloin on kyse ihokeliakiasta (dermatitis herpetiformis), jonka mielipaikkoja ovat kyynärpäät, polvet, hiuspohja ja pakarat. Lapsella kasvun hidastuminen voi olla oire keliakiasta.
Keliakia voi olla myös olla vähäoireinen, oireeton tai ilmetä muilla kuin tyypillisillä, suolistoperäisillä oireilla. Tällöin oireiden yhdistäminen ruokavalioon ja keliakiaan voi olla ongelmallista.
Yhä useammin keliakia löydetään aikuisiässä nk. epätyypillisten oireiden, suoliston ulkopuolisten oireiden tai liitännäissairauksien tutkimusten yhteydessä.
Tällaisia oireita voivat olla mm. anemia, vitamiinipuutokset, muutokset suun limakalvolla (aftat), pysyvien hampaiden kiillevauriot, osteoporoosi sekä erilaiset keskushermosto- ja niveloireet. Lisäksi gynekologiset ongelmat, esim. lapsettomuus ja toistuvat keskenmenot tai psyykkiset oireet voivat liittyä keliakiaan.
Hoito:
Keliakian ja ihokeliakian ainoa hoito on elinikäinen ruokavalio. Keliakiaruokavalio sisältää gluteenittomia elintarvikkeita, erittäin vähägluteenisia elintarvikkeita sekä gluteenitonta kauraa eli kauraa, joka ei ole tuotantoprosessin missään vaiheessa kontaminoitunut gluteenipitoisilla viljoilla. Tästä kaurasta käytettiin aiemmin nimitystä puhdaskaura.
Ruokavalio-ohjauksen tavoitteena on ensisijaisesti korjata ohutsuolen limakalvovaurio ja estää välittömien, elämää haittaavien oireiden ilmaantuminen (vatsaoireet, ihottuma, huono ravitsemustila, painon lasku, alhainen hemoglobiini-arvo).
Elinikäinen, ehdoton keliakiaruokavalio ehkäisee hoitamattoman keliakian aiheuttamia lisäsairauksia (mm. osteoporoosi, hedelmättömyys, pahanlaatuiset kasvaimet).
Terve ohutsuolen nukka.
Gluteenin vaurioittama ohutsuolen nukka.
Ihokeliakia (dermatitis herpetiformis) on keliakian iholla esiintyvä ilmentymä. Ihokeliakiassa iholle nousee pienirakkulainen, voimakkaasti kutiseva ihottuma. Tämän ihottuman mielipaikkoja ovat polvet, kyynärpäät, pakarat, hiuspohja ja hartiat. Ihottuma koostuu punoittavista läiskistä ja näpyistä sekä pienistä rakkuloista. Raavittaessa rakkulat rikkoutuvat helposti, jonka jälkeen ne paranevat rupeutumalla.
Keliakia voi alkaa missä iässä tahansa, lapsena, työikäisenä tai vasta myöhemmällä iällä. Nykyisin suurin osa keliaakikoista diagnosoidaan aikuisiässä.
Ihokeliakia kyynerpäissäOireet:
Keliakiaan liittyvät oireet ovat monenlaisia ja hyvin yksilöllisiä. Tyypillisiä oireita ovat erilaiset suolistovaivat, kuten vatsakipu, ripuli ja löysät ulosteet, vatsan turvotus, suoliston kouristukset ja ilmavaivat. Oireita voivat olla myös pahoinvointi, ruokahaluttomuus ja oksentelu sekä anemia ja väsymys.
Keliakia voi ilmetä myös iholla kutiavana, pienirakkulaisena ihottumana, jolloin on kyse ihokeliakiasta (dermatitis herpetiformis), jonka mielipaikkoja ovat kyynärpäät, polvet, hiuspohja ja pakarat. Lapsella kasvun hidastuminen voi olla oire keliakiasta.
Keliakia voi olla myös olla vähäoireinen, oireeton tai ilmetä muilla kuin tyypillisillä, suolistoperäisillä oireilla. Tällöin oireiden yhdistäminen ruokavalioon ja keliakiaan voi olla ongelmallista.
Yhä useammin keliakia löydetään aikuisiässä nk. epätyypillisten oireiden, suoliston ulkopuolisten oireiden tai liitännäissairauksien tutkimusten yhteydessä.
Tällaisia oireita voivat olla mm. anemia, vitamiinipuutokset, muutokset suun limakalvolla (aftat), pysyvien hampaiden kiillevauriot, osteoporoosi sekä erilaiset keskushermosto- ja niveloireet. Lisäksi gynekologiset ongelmat, esim. lapsettomuus ja toistuvat keskenmenot tai psyykkiset oireet voivat liittyä keliakiaan.
Hoito:
Keliakian ja ihokeliakian ainoa hoito on elinikäinen ruokavalio. Keliakiaruokavalio sisältää gluteenittomia elintarvikkeita, erittäin vähägluteenisia elintarvikkeita sekä gluteenitonta kauraa eli kauraa, joka ei ole tuotantoprosessin missään vaiheessa kontaminoitunut gluteenipitoisilla viljoilla. Tästä kaurasta käytettiin aiemmin nimitystä puhdaskaura.
Ruokavalio-ohjauksen tavoitteena on ensisijaisesti korjata ohutsuolen limakalvovaurio ja estää välittömien, elämää haittaavien oireiden ilmaantuminen (vatsaoireet, ihottuma, huono ravitsemustila, painon lasku, alhainen hemoglobiini-arvo).
Elinikäinen, ehdoton keliakiaruokavalio ehkäisee hoitamattoman keliakian aiheuttamia lisäsairauksia (mm. osteoporoosi, hedelmättömyys, pahanlaatuiset kasvaimet).
Terve ohutsuolen nukka.Gluteenin vaurioittama ohutsuolen nukka.
Alttius keliakiaan on perinnöllinen.
Keliakia ja ihokeliakia ovat perinnöllisiä sairauksia. Jos keliakiaa esiintyy lähisuvussa, vanhemmilla, sisaruksilla tai lapsilla, sairastumisriski keliakiaan on 10 - 15 %.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)